Univelkaa? Univajeella on suuri vaikutus sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Kannabista on käytetty lääketieteellisesti jo satojen vuosien ajan luonnollisena ja rauhoittavana apuna nukkumiseen.
Uni on olennainen osa optimaalista terveyttä ja kognitiivista toimintaa.
Univajeen vaikutuksista korkeakouluopiskelijoihin, lääketieteen opiskelijoihin ja jopa teho-osastoilla oleviin on tehty laajaa tutkimusta.
Kuten olet todennäköisesti huomannut, jo yksi huonosti nukuttu yö riittää siihen, että tunnet unenpuutteen seuraukset. Amerikan unilääketieteen akatemia (AASM) ja Sleep Research Society (SRS) ottivat äskettäin yhteisen linjauksen, joka suosittelee aikuisille vähintään 7 tunnin mittaisia yöunia joka yö [1].
Jopa lyhytaikainen unenpuute voi aiheuttaa aineenvaihdunnallisia muutoksia, epigeneettisiä muutoksia ja sydän- ja verisuoniongelmia.
Aivot tuottavat luonnollisesti endokannabinoideiksi kutsuttuja välittäjäaineita, jotka auttavat säätelemään unta. CBD hyödyntää endokannabinoidijärjestelmää auttaakseen käyttäjiä saavuttamaan hyvät yöunet.
Vuonna 2016 julkaistu CBD-tutkimus osoitti yhdisteen tehokkuuden unettomuuden vähentämisessä traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivillä lapsilla.
Ei ole epäilystäkään siitä, että CBD:llä on paljon tarjottavaa univajeesta kärsiville ihmisille, mutta miten se oikein toimii? Mitä hyötyä CBD:stä on unihäiriöisille, ja mihin asioihin siitä ei ole apua?
Tässä artikkelissa pureudumme siihen, kuinka CBD voi auttaa sinua nukahtamaan ja pysymään unessa.
Kannabiskasvi koostuu sadoista erilaisista yhdisteistä – merkittävimpiä niistä ovat yli 100 yksittäistä kannabinoidia. Nämä ovat erityisen kiinnostavia tutkijoiden näkökulmasta, sillä ihmisaivot sisältävät luonnollisia kannabinoidireseptoreita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että voimme tuottaa omia luonnollisia kannabinoideja! Nämä kemikaalit ovat välittäjäaineita, ja niihin viitataan endokannabinoideina (endo tarkoittaa “sisäpuolella”).
Tetrahydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD) ovat saaneet eniten huomiota. Nämä yhdisteet toimivat kehon endokannabinoidireseptoreiden kanssa hyvin eri tavoilla.
Tämä järjestelmä säätelee kehon neurobiologisia prosesseja kuten oppimista ja muistia, huomiokykyä, kipukokemuksia, tunnetiloja ja unta [2].
THC on kemiallinen yhdiste, joka saa marihuanaa käyttävät ihmiset “pilveen”. Kannabistuotteiden polttamisen tai syömisen aiheuttama äkillinen THC-päihtymys voi aiheuttaa muistin heikkenemistä, mielialan muutoksia (mukaan lukien lisääntynyt ahdistus ja vainoharhaisuus) ja lisääntynyttä päiväaikaista uneliaisuutta. THC:n käytön pitkäaikaisiin vaikutuksiin sisältyy tarkkaavaisuuden ja muistin heikkeneminen sekä dopamiinituotannon väheneminen. Koska dopamiinilla on aivoissa useita toimintoja, tämän dopamiinitasojen alenemisen vaikutuksia tutkitaan edelleen.
CBD, toisin kuin THC, ei aiheuta euforisia tai muita psykoaktiivisia vaikutuksia nautittuna; sen sijaan se antaa hellävaraisen, rauhoittavan, ahdistusta lievittävän vaikutuksen. CBD:tä voidaan uuttaa kannabiskasvista ja puhdistaa, ja sen on osoitettu olevan tehokas tapa hoitaa kipua, ahdistusta, masennusta, unettomuutta ja monia muita sairauksia.
Kiitos rauhoittavien ja kipua lievittävien ominaisuuksiensa, CBD voi auttaa hoitamaan unihäiriöihin liittyviä oireita. Sen on myös osoitettu säätelevän uni-valve sykliä sen ahdistusta lievittävien, tulehdusta alentavien ja antidepressanttisten vaikutusten ansiosta [3].
Yksi suuren CBD-annoksen yleisimmin havaituista vaikutuksista on sedaatio [4]. CBD auttaa parantamaan unen kokonaisvaltaisen laadun lisäksi myös sen määrää [5].
Stressin aiheuttama ahdistus voi johtaa häiriintyneisiin nukkumistapoihin. Päivittäin, noin tunti stressiä aiheuttavan tapahtuman jälkeen, nautitulla CBD:llä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia kuten sykkeen ja verenpaineen äkillisten nousujen vähentäminen ja stressin lievittäminen [6].
Jos painajaiset tai flashbackit pitävät sinut hereillä öisin, kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että CBD voi lopettaa painajaiset ja sitkeät muistot tai vähentää niitä merkittävästi [7].
CBD on osoittanut lupaavia tuloksia ihmisille, joilla on REM-unihäiriö – tila, joka saa siitä kärsivät ihmiset fyysisesti levottomiksi REM-unen aikana. Sen on myös todettu tukevan niitä, jotka kärsivät liiallisesta uneliaisuudesta päivisin lisäämällä unen kokonaiskestoa [8]. CBD voi auttaa nollaamaan nukkumistavat ja saavuttamaan pidempiä keskeytymättömän unen jaksoja.
Endokannabinoidijärjestelmä osallistuu kivuntunteen säätelyyn. Monien potilaiden on raportoitu korvaavan reseptilääkkeet CBD:llä erityisesti päänsärkyjen, mielenterveyshäiriöiden, unettomuuden, niveltulehduksen ja muiden kroonisten kipuoireyhtymien hoidossa. On jopa näyttöä siitä, että CBD:tä voidaan käyttää apukeinona ihmisten vieroittamiseen opiaateista/opioideista [9].
Terve uni ei tarkoita ainoastaan joka yö saamaasi unen määrää. Jotta voit herätä aamuisin virkeänä ja levänneenä, sinun on varmistettava, että unesi laatu on hyvä. Laatua mitataan yön aikana saavutettujen unisyklien lukumäärällä. Herääminen kesken unisyklin vaikkapa melun, uniapnean tai stressin takia vaikuttaa unen laatuun heikentävästi.
Täysi unisykli kestää noin 90–110 minuuttia.
Näiden jaksojen aikana aivomme vaihtelevat ei-REM- (NREM) ja REM-unen välillä. Muutaman ensimmäisen syklin aikana koemme pidemmän syvän unen ajan ja lyhyemmän REM-ajan. Unen edetessä olemme taas enemmän REM-unessa ja koemme lyhyitä valveillaolojaksoja.
Unentarvettamme säätelee kaksi asiaa:
Rechtschaffen ja Kales -uniluokituksen mukaan unessa on viisi eri vaihetta.
Vaiheet yksi ja kaksi luokitellaan kevyeksi uneksi, kolme ja neljä syväksi uneksi, ja viimeinen vaihe on REM-uni.
Käydään jokainen unen vaihe läpi yksityiskohtaisesti.
Ensimmäinen vaihe on kevyt uni pienillä aivoaalloilla. Olemme unen ja valveen rajamailla, silmämme liikkuvat hitaasti, lihasten aktiivisuus laskee ja meidät on helppo saada hereille.
Keho alkaa valmistautua syvään uneen. Silmien liikkeet ja aivojen aallot hidastuvat, kehon lämpötila laskee ja syke hidastuu.
Kolmannessa vaiheessa siirrymme syvään uneen. Äärimmäisen hitaat, delta-aalloiksi kutsutut aivoaallot sekoittuvat pienempiin, nopeampiin aivoaaltoihin. Lihasten aktiivisuus on myös huomattavasti vähäisempää tässä vaiheessa.
Neljäs vaihe on erittäin syvä uni, jossa aivot tuottavat lähes yksinomaan hitaita delta-aaltoja ja rytmikästä hengitystä.
REM-uni on se vaihe, jonka aikana näet suurimman osan unista, silmäsi liikkuvat nopeasti, verenpaine ja syke nousevat, ja aivot aktivoituvat huomattavan paljon.
Unettomuus on tila, josta kärsivien ihmisten on vaikea joko nukahtaa tai pysyä unessa. Sitä voivat aiheuttaa monet taustatekijät kuten kipu, krooninen hengitystiesairaus, lääkitys, kofeiini, alkoholi ja psykiatriset sairaudet, esimerkiksi masennus ja ahdistus. Joskus jopa stressi voi aiheuttaa unettomuusjaksoja.
Kuorsaus tapahtuu, kun hengityslihakset rentoutuvat ja kapenevat aiheuttaen tärinää kurkussa. Ylipaino lisää kuorsauksen riskiä – mitä rajoitetummat hengitystiet ovat, sitä kovemmin kuorsaat.
Uniapnea on vakava sairaus, jossa hengittäminen loppuu 10 sekunniksi nukkumisen aikana. Oireita ovat suun kuivuminen, kurkkukipu tai päänsärky aamulla. Ota yhteyttä lääkäriisi, mikäli epäilet, että sinulla voi olla uniapnea.
Unenpuute aiheuttaa joukon ongelmia, joihin kuuluu muun muassa alentunut huomiokyky, lyhytaikaiset muistiongelmat ja kyvyttömyys heijastaa tunteita. Nämä toiminnot ovat sidoksissa aivojen eri alueisiin, joissa tapahtuva tehtäviin liittyvä aivotoiminta vähenee.
Unihäiriöt vaikuttavat myös hypotalamukseen – vuorokausirytmin ylläpidosta vastaavaan aivojen osaan. Pitkäaikaiset unihäiriöt voivat johtaa aineenvaihdunta-, sydän- ja verisuoni- ja immuunijärjestelmissä ilmeneviin ongelmiin.
Vuonna 2014 CDC ilmoitti, että noin 35,1 % kaikista aikuisista nukkui alle 7 tuntia yössä. Tähän liittyy joukko muita tutkimuksia, jotka osoittavat unen määrän ja terveysongelmien välisen läheisen yhteyden – ei ole ihme, että unen puute voi lisätä kuolleisuutta.
Pitkäaikainen unenpuute voi johtaa kroonisiin terveysongelmiin kuten:
Kaikkien näiden ongelmien lisäksi univaje lisää sydänvaivojen, verenpaineeseen liittyvien ongelmien ja diabeteksen riskiä (luultavasti painonnousun ja stressin takia).
Jos uskot, että sinulla voisi olla unihäiriö, pidä unipäiväkirjaa ja keskustele oireistasi lääkärisi kanssa.
Vakavia unihäiriöitä tulisi tutkia tarkemmin, ja ne saattavat vaatia erikoistunutta hoitoa unitutkimuskeskuksessa.
Bentsodiatsepiinit, barbituraatit ja melatoniinireseptoriantagonistit ovat lääkkeitä, joita määrätään usein unihäiriöihin.
Ne ovat yleensä tehokkaita vain lyhyellä aikavälillä, ja monet niistä menettävät hyödylliset vaikutuksensa jo muutamassa viikossa. Lisäksi bentsodiatsepiinit aiheuttavat voimakasta riippuvuutta. Alla on muutamia vinkkejä, jotka voivat auttaa sinua kehittämään hyviä nukkumistapoja, muiden lääkärisi ehdotusten lisäksi.
Mene nukkumaan ja nouse ylös suunnilleen samaan aikaan joka päivä – jopa viikonloppuisin! Tämä auttaa säätelemään sisäistä kelloasi (vuorokausirytmiä)
Luo rituaali, jolla valmistaudut nukkumiseen. Ota lämmin, magnesiumhiutaleilla höystetty kylpy, meditoi, lue tai tee hengitysharjoituksia. Kaikki nämä asiat voivat auttaa sinua rauhoittumaan ja saamaan kehosi nukkumavalmiuteen.
Pidä makuuhuoneesi viileänä, hiljaisena ja mukavana. Käytä pimennysverhoja pitääksesi huoneen pimeänä. Korvatulpat ovat hyvä idea häiritsevän melun estämiseen.
Vältä alkoholia, energiajuomia ja kofeiinia vähintään 4–6 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Nämä stimulantit voivat häiritä syvää unta (kofeiini ei aiheuta tätä vaikutusta kaikille, mutta se on erittäin yleistä).
Säännöllinen liikunta voi auttaa saavuttamaan hyvät yöunet – mutta yritä olla tekemättä mitään kovin rasittavaa liian lähellä nukkumaanmenoa, koska sillä voi olla päinvastainen vaikutus.
Yritä olla syömättä 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa, sillä myöhäinen syöminen tai suuri annos päivällisellä voi aiheuttaa piikkejä verensokeritasoissa.
Ruoat, jotka sisältävät aminohappo tryptofaania (mantelit, auringonkukansiemenet, kurpitsansiemenet jne.) ovat luonnollisia unta edistäviä aineita.
Unen laatu kärsii laitteista tulevasta sinisestä valosta. Sen sijaan, että selailisit Facebookia ennen nukkumaanmenoa, lue kirjaa tai aikakauslehteä ja vältä näytön tuijottamista. Voit myös ottaa puhelimessa käyttöön ”yötila”-asetuksen, joka vähentää ruudun tuottaman sinisen valon määrää ja muuttaa näytön kellertäväksi yöaikaan.
Jokainen reagoi CBD:hen hyvin yksilöllisesti, joten oikea annos juuri sinulle löytyy useimmiten yrityksen ja erehdyksen kautta.
Yleensä suosittelemme, että aloitat pienellä annoksella ja kasvatat sitä vähitellen, kunnes saavutat halutut vaikutukset.
On mielenkiintoista, että CBD voi auttaa sekä nukahtamisessa että hereillä pysymisessä. CBD:tä ei pidetä rauhoittavana pieninä annoksina otettuna, mutta suurempina annoksina (300 mg tai enemmän) sen vaikutus on rauhoittava.
CBD:tä voi ottaa öljynä tai kapselimuodossa . Sitä on saatavilla myös tinktuurana, pehmeänä geelinä ja pastilleina. Annokset vaihtelevat tuotteesta riippuen, joten on tärkeää lukea tuotteen etiketti ja aloittaa pienimmällä suositellulla annoksella.
Pidä päivittäin päiväkirjaa annoksista, ajoituksesta ja oireista. Tämä auttaa sinua löytämään optimaalisen annoksen ja selvittämään, auttaako CBD unioireisiin ajan myötä.
CBD on yleisesti hyvin siedetty ja sillä on minimaaliset sivuvaikutukset. Joillakin ihmisillä ilmenee suun kuivumista, uneliaisuutta, huimausta ja alhaista verenpainetta.
Et voi ottaa yliannosta CBD:tä. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan puhdas CBD-öljy ei aiheuta haittaa tai väärinkäytön mahdollisuutta edes suurina annoksina [10].
Laatu kuitenkin ratkaisee.
Tässä esittelemämme tutkimukset perustuvat korkealaatuisen, haitta-aineettoman ja lisäaineettoman CBD:n käyttöön.
Kun CBD:n hyväksyntä kasvaa ja uusia tutkimuksia esitellään, saamme edelleen paremman käsityksen niistä positiivisista vaikutuksista, joita CBD:llä voi olla unihäiriöiden hoidossa.Jos kärsit laadukkaan unen puutteesta, korkealaatuisen CBD-öljyn nauttiminen voi tarjota juuri sitä, mitä kehosi tarvitsee.