Todisteisiin perustuva

CBD ja traumaperäinen stressihäiriö: tämänhetkinen tutkimus & ymmärrys

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabidiolilla (CBD) on monia myönteisiä vaikutuksia traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireisiin. Joten, miten se toimii? Onko se tehokasta?

Artikkelin kirjoittaja:
Jodi Allen , julkaistu 11 kuukautta sitten

  • Sisällysluettelo

Ainakin 10 % ihmisistä kokee PTSD:n oireita jossakin vaiheessa elämäänsä [1].

Useimmilla meistä on ollut jonkinlaisia traumaattisia kokemuksia. Niitä voi tulla monista eri syistä – hyväksikäytöstä, sodasta, onnettomuuksista, katastrofeista tai traumaattisista menetyksistä. Ne voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä ja vaikuttaa kykyyn selviytyä.

Trauman vaikutuksilla voi olla tuhoisia seurauksia. Jos henkilö tuntee olonsa ahdistuneeksi, irtonaiseksi tai eristäytyneeksi koettuaan tai nähtyään hengenvaarallisen tilaneen, hänellä voi olla PTSD. Nykyiset hoitomenetelmät ovat usein toimimattomia ja joillakin niistä on ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Viime aikoina tehdyt tutkimukset ovat vahvistaneet kannabidiolin (CBD), Cannabis sativan ainesosan, olevan erittäin hyödyllinen PTSD:n oireiden hoidossa.

Nyt pureudumme traumaperäiseen stressihäiriöön ja puhumme sen oireista ja siitä, kuinka CBD-öljy voi auttaa traumasta toipumisessa.

Aloitetaan.

Mikä on PTSD?

PTSD on krooninen psykologinen tila, joka voi kehittyä traumaattisen tapahtuman jälkeen.

Saatat miettiä, onko sinulla tai läheiselläsi PTSD.

Usein ihmiset ajattelevat, etteivät he täytä tilan kriteereitä tai ettei heillä ole “oikeutta” kärsiä PTSD:stä, sillä se liitetään yleensä pelastustehtävissä työskenteleviin ja sotaveteraaneihin.

PTSD voi kuitenkin vaikuttaa kehen tahansa.

Mikä on traumaattinen tapahtuma?

Traumaattinen tapahtuma saattaa olla vaikkapa elämää uhkaavan, voimakasta pelkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavan tapahtuman kokeminen tai todistaminen.

Joitakin esimerkkejä traumaattisista tapahtumista:

  • Perheväkivalta tai hyväksikäyttö
  • Toisen henkilön kuoleman tai vakavan loukkaantumisen todistaminen
  • Auto-/juna-/bussi- tai lento-onnettomuudesta selviytyminen
  • Sydänkohtauksesta selviytyminen tai vakavan sairauden diagnoosin saaminen
  • Raiskauksen tai seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuminen
  • Rikoksen, sieppauksen, varjostamisen tai kidutuksen uhriksi joutuminen
  • Elämää muuttava tapahtuma kuten avioero, työttömyys tai läheisen kuolema
  • Luonnonkatastrofin kuten metsäpalon, maanjäristyksen tai tulvan kokeminen
  • Sodan, yhteenoton tai terrori-iskun kokeminen

Millaisia ovat PTSD:n oireet?

PTSD:stä kärsivät ihmiset kokevat usein monia oireita, kun keho ja mieli yrittävät selviytyä stressaavasta tapahtumasta.

PTSD voi ilmetä monin tavoin – se voi kehittyä ahdistukseksi ja masennukseksi tai holtittomaksi käytökseksi. Suolisto-ongelmat, migreenit, päänsärky ja heikentynyt immuniteetti ovat yleisiä traumaperäiseen stressihäiriöön liittyviä oireita.

Amerikan ahdistuneisuus- ja masennusyhdistys[2] tunnistaa PTSD:n yleisimmät oireet näin:

  1. Traumaan liittyvät takaumat
  2. Fyysiset oireet (esim. nopea sydämen syke, hikoilu, aivosumu)
  3. Nukkumisvaikeudet
  4. Liiallinen tunteellisuus, mielialan muutokset (esim. raivon, häpeän, syyllisyyden ja negatiivisuuden tunteet)
  5. Emotionaalinen irtautuminen
  6. Negatiiviset uskomukset ja tunteet
  7. Tunkeilevat ajatukset ja muistot
  8. Ylivalppaus/ahdistus
  9. Pelossa eläminen
  10. Painajaiset ​​ja oudot unet
  11. Vaikeus pitää työpaikka
  12. Keskittymisvaikeudet
  13. Välttely ja sosiaalinen eristäytyminen
  14. Aineiden väärinkäyttö

PTSD-oireet voivat kestää muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin tapahtuman jälkeen – ja johtaa joskus krooniseen sairauteen.

Tilasta kärsivät tuntevat usein olevansa jatkuvasti valppaina tai kokevat, että jotain on aina menossa pieleen. He tuntevat itsensä uupuneiksi ja pelokkaiksi – mitä voi jatkua monta vuotta tapahtuman jälkeen.

Kehon oireet kuten hengenahdistus, vapina, lisääntynyt syke, muistin menetys ja keskittymisvaikeudet voivat viedä kyvyn elää terveellisesti.

PTSD:n riskitekijät

Ahdistus ja pelko ovat normaaleja sopeutumisreaktioita, jotka auttavat meitä käsittelemään selviytymistämme uhkaavia asioita. Kaikki traumaattisen tapahtuman kokeneet ihmiset eivät saa PTSD:tä, mutta jotkut tekijät voivat vaikuttaa sen kehittymisen todennäköisyyteen.

Joitakin PTSD:n riskitekijöitä ovat:

  • Pitkäaikainen tai voimakas trauma (kuten lapsuudessa koettu hyväksikäyttö tai perheväkivalta)
  • Pelastustyöntekijät ja sotilaat, jotka altistuvat traumaattisille tapahtumille enemmän
  • Olemassa oleva ahdistuneisuus ja masennus
  • Ahdistuneisuutta ja masennusta suvussa

Traumasta selviytyneille ihmisille voi olla äärimmäisen vaikeaa ja turhauttavaa yrittää ymmärtää sen jälkeen tapahtuvia psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia – ja mitä niiden helpottamiseksi on tehtävissä

Miten PTSD diagnosoidaan?

Lääkäri voi suorittaa fyysisen tutkimuksen ja psykologisen arvioinnin käyttämällä mielenterveyshäiriöiden diagnostiikka- ja tilastokäsikirjaa (DSM-5).

PTSD:n tunnistaa seuraaviin kolmeen luokkaan kuuluvista merkeistä ja oireista, jotka jatkuvat yli yhden kuukauden ajan [3]:

Muistot altistuksesta:

Takaumat, painajaiset, tunkeilevat ajatukset

Aktivoituminen:

Ylivireystila, levottomuus, unettomuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, impulsiivisuus

Deaktivoituminen:

Puutuneisuus, eristäytyminen, välttely, sekavuus, ahdistus, masennus

Miten trauma vaikuttaa hermostoon

Hermosto on monimutkainen järjestelmä, johon kuuluu hermoja ja neuroneiksi kutsuttuja soluja, jotka lähettävät signaaleja aivoista kehon eri osiin.

Kun aivot kokevat minkä tahansa tapahtuman, johon liittyy kielteisiä seurauksia stressaavasta tai vaarallisesta tilanteesta, adrenaliinina tunnettu hormoni ryhtyy toimiin sympaattisen hermoston kautta. Tätä reaktiota kutsutaan yleisesti nimellä “taistele tai pakene”, ja se on luonnollinen, sisäänrakennettu vaste stressiin.

PTSD:n kohdalla stressivaste on kuitenkin kohonnut ja sen sijaan, että tila palaisi normaaliksi pian uhan poistumisen jälkeen, se kohoaa yli rajojen ja jää “jumiin”.

Hermosto menettää kykynsä säädellä itseään, mikä johtaa psyykkiseen ja fyysiseen ahdistukseen.

Tätä tilaa kutsutaan ylivalppaudeksi. Keho on jatkuvasti valppaana vaarojen välttämiseksi. Tämän seurauksena ihmiset voivat hätääntyä helposti ja kokevat lisääntynyttä hikoilua, nopeaa sykettä ja nopeaa hengitystä.

Perinteiset PTSD:n hoidot

Perinteinen hoito käsittää yleensä psykoterapiaa, ja se voi sisältää myös lääkkeitä, esimerkiksi masennuslääkkeitä, oireiden parantamiseksi.

Mayo Clinic selittää sekä aikuisten että lasten PTSD:n oireita, syitä, nykyistä diagnoosia ja hoitoa.

PTSD-oireista kärsivät tuntevat usein ainoan vaihtoehdon olevan lääkkeiden ja terapian täyteinen elämä. Lääkkeillä on oma paikkansa ja ne voivat olla hengenpelastajia – mutta ne ovat usein tehottomia.

Valitettavasti PTSD-potilaiden keskuudessa remissio on suhteellisen alhainen. Näillä lääkkeillä voi olla myös ei-toivottuja sivuvaikutuksia [4], mukaan lukien:

  • Pahoinvointi
  • Suun kuivuminen
  • Painonnousu
  • Seksuaalinen toimintahäiriö
  • Unettomuus
  • Ummetus/ripuli
  • Huimaus
  • Päänsärky
  • Masennusoireiden paheneminen

PTSD-potilaille määrätään myös opioideja, mutta ne ovat erittäin voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä, ja PTSD:stä kärsivät potilaat voivat olla alttiimpia opioidiriippuvuuden kehittymiselle muihin potilaisiin verrattuna.

Onneksi CBD tarjoaa turvallisemman hoitovaihtoehdon PTSD:n kanssa eläville ihmisille, ilman sivuvaikutuksia.

Jos mietit CBD-öljyn kokeilemista, on tärkeää keskustella lääkärisi kanssa ennen muiden lääkkeiden lopettamista.

Perinteisiin hoitoihin yhdistettyinä luonnolliset hoitomuodot voivat olla hyödyllisiä traumaperäisestä stressihäiriöstä toipumisen tukena elämäntapamuutosten lisäksi, kuten:

1. Jooga ja meditaatio

Tutkimus on osoittanut, että jooga parantaa tunteiden säätelyä ja sykevaihtelua sekä vähentää ahdistusta ja stressiä [5].

2. Hyvä uni ja hygienia

Varmista riittävä uni ja lepo omaksumalla terveellisiä nukkumistapoja. Apuna toimivat rentoutumisharjoitukset ja nukkumisympäristön parantaminen niin, että se tuntuu rauhalliselta ja miellyttävältä.

Riittävän unen saamisen lisäksi säännöllinen suihkussa käynti ja hygieniasta huolehtiminen auttavat pitkälle mielenterveyden ylläpidossa.

3. Hyödynnä sosiaalisia yhteyksiä ja läheisiä suhteita

Käytä tukiverkostoja kuten perhettä, ystäviä tai paikallisia yhdistyksiä. Asuinpaikasti riippuen tarjolla voi hyvinkin olla tukiryhmiä, joissa tapaat muita PTSD-potilaita. Meetup on toinen erinomainen tapa tavata samanhenkisiä ihmisiä.

4. Liikunta

Luonnollinen ja edullinen tapa parantaa mielialaa, ruokahalua ja unta on löytää sinulle mieleinen tapa saada liikettä päivääsi – riittää, että menet vaikka kävelylle, mieluiten luontoon.

5. Tasapainoinen ja puhdas ruokavalio

Kofeiinin ja alkoholin käytön rajoittaminen voi vähentää ahdistuneisuusoireita [6]. Huono, runsaasti sokereita ja prosessoituja elintarvikkeita sisältävä ruokavalio voi johtaa matalaan mielialaan, väsymykseen, lisääntyneeseen ahdistukseen ja painonnousuun.

Vaikka PTSD:tä ei voi parantaa, sen ei tarvitse määritellä elämääsi.

CBD-öljy voi auttaa tässä.

Mitä ovat CBD-öljyn käytön hyödyt PTSD:n hoidossa?

Tutkijat ovat löytäneet monia lupaavia etuja, joilla CBD voi lievittää häiriöön liittyviä oireita – etenkin ihmisillä, jotka eivät ole reagoineet tavanomaisiin hoitoihin hyvin.

Näin CBD voi auttaa PTSD:n oireisiin:

1. Se pysäyttää painajaiset

Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että CBD lopetti tai vähensi huomattavasti takaumia, painajaisia ​​ja pysyviä muistoja PTSD-potilailla [7].

2. Se estää pelkomuistojen muodostumisen

CBD häiritsee pitkän aikavälin pelkoon liittyvien tunnemuistojen käsittelyä, mikä vähentää stressiä ja ahdistusta [8].

3. Se vähentää ahdistusta ja masennusoireita

CBD:llä on useita rauhoittavia vaikutuksia, jotka vähentävät ahdistusta, paniikkikohtauksia, pakonomaisuutta ja stressin pitkäaikaisia ​​vaikutuksia [9].

4. Se auttaa unettomuuteen

CBD parantaa unen määrää ja laatua ja vähentää yöhikoilua [10].

Miten CBD-öljy siis tarkalleen ottaen toimii?

Kannabiksen kaksi tärkeintä kannabinoidia, tetrahydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD) ovat molemmat yhdisteitä, jotka vaikuttavat kehon endokannabinoidijärjestelmään (ECS), mutta niiden vaikutukset ovat hyvin erilaisia.

Viime aikoina tutkijat ovat keskittyneet endokannabinoidijärjestelmän merkitykseen tärkeänä tunteiden säätelyjärjestelmänä, jota keho käyttää ylläpitämään homeostaasia – tai tukemaan “tasapainoa” sisäisesti ulkoisen ympäristön muutoksista riippumatta.

ECS:llä on ratkaiseva rooli aivojen ja hermoston toiminnassa ja se osallistuu myös muiden tekijöiden kuten ruokahalun, unen, kivun ja kognitiivisen toiminnan säätelyyn [9].

Tutkijat uskovat, että krooninen stressi tai traumaattinen tapahtuma voi heikentää ECS:n signaaleja aivoissa, mikä johtaa useisiin edellä kuvattuihin oireisiin.

PTSD:stä kärsivien kohdalla ECS-järjestelmä on olennaisessa osassa emotionaalisen käyttäytymisen ja oppimisen säätelyä sekä reaktioita traumaattisiin tapahtumiin.

Yksinkertaisesti sanottuna CB1 ja CB2 ovat reseptoreita, joihin kannabinoidit, kuten CBD, kohdistavat vaikutuksensa.

CB1-reseptorit: Aivojen ja hermoston säätely

Näitä esiintyy aivoissa ja hermostossa. CB1-reseptoreilla on merkitystä pelkomuistojen muodostumisessa, ruokahalussa, kivunsietokyvyssä ja mielialassa. Mielialaa parantava välittäjäaine, anandamidi, aktivoi CB1:n, ja matalat anandaminitasot luovat CB1-reseptorien puutteen, mikä johtaa lisääntyneeseen stressiin ja ahdistukseen.

CB2-reseptorit: Kivun ja tulehduksen säätely

CB2-reseptorit säätelevät tulehdusta, joka on monien sairauksien ensisijainen syy.

Immuuni- ja ruoansulatusjärjestelmissä on paljon CB2-reseptoreita. CB2-reseptorit sitovat CBD:tä ja säätelevät ruokahalua, immuniteettia, tulehdusta ja kipua.

Uskotaan, että PTSD-potilaiden ECS-signalointi keskeytyy endokannabinoidin puutosten tai liiallisuuden vuoksi, mikä johtaa lisääntyneeseen ahdistukseen, pelkoon ja epämiellyttäviin muistoihin.

Useimmat kannabinoidit vaikuttavat sekä CB1- että CB2-reseptoreihin, mikä auttaa niitä palaamaan normaaliin toimintaan.

Tämän seurauksena CBD voi olla hyödyllinen PTSD-potilaille.

CBD vs. THC PTSD:n hoidossa

CBD on tärkein ei-psykoaktiivinen kannabiksen komponentti, ja sillä on tulehdusta alentavia, neuroprotektiivisia, ahdistusta lievittäviä ja antipsykoottisia vaikutuksia – se eroaa THC:stä, joka tuottaa tunnettuja mieleen vaikuttavia vaikutuksia, joiden alaisena olevien ihmisten sanotaan usein olevan “pilvessä”.

CBD ei saa sinua “pilveen” – mistä johtuu sen suosio lääkinnällisenä aineena.

Toinen etu muihin aineisiin (kuten THC:hen) verrattuna on se, että CBD aiheuttaa vähemmän komplikaatioita suurilla annoksilla [1].

Tutkimus tukee CBD:tä PTSD:n hoidossa

Lupaavat tutkimukset osoittavat, että CBD on tehokas lievittämään joitakin PTSD:n tärkeimmistä oireista – se esimerkiksi estää pelkomuistojen vakiintumista, vähentää ahdistusta ja parantaa unta.

Uudessa vuoden 2018 katsauksessa tutkijat havaitsivat, että CBD tarjoaa turvallisen ja terapeuttisen vaihtoehdon PTSD:n hoitoon ja merkittävää parannusta sen oireisiin, erityisesti vähentämällä epämiellyttävien muistojen säilymistä [1].

Muissa tutkimuksissa on vahvistettu synteettisen kannabinoidin, nabilonin, estävän tehokkaasti traumaan liittyviä painajaisia ​​potilailla, jotka eivät reagoineet perinteisiin hoitoihin [8].

Sitä mukaa kun CBD:n hyväksyminen lisääntyy, yhä useammat maat ovat hyväksyneet lääkinnällisen kannabiksen käytön PTSD:n hoitoon. CBD on tunnustettu sopivaksi hoitovaihtoehdoksi, sillä se kykenee vähentämään ahdistusta ja masennusta, parantamaan unta ja poistamaan takaumia – kaikki tämä ilman riskiä vakavista sivuvaikutuksista.

CBD-öljyn annostelu PTSD:n hoidossa

Jos harkitset CBD-öljyn käyttöä ensimmäistä kertaa, on tärkeää aloittaa pienellä annoksella ja nostaa sitä asteittain.

Annostussuositukset vaihtelevat ja riippuvat valitsemastasi tuotteesta.

Yleisin tapa ottaa CBD-öljyä on tipat tai kapselit. Aseta annos kielen alle, jossa se imeytyy helposti ja niele se sitten noin 30–60 sekunnin kuluttua.

CBD-öljyä on saatavilla myös monissa erilaisissa muodoissa, esimerkiksi paikallisesti käytettävinä tuotteina, juomina kuten teenä ja kahvina, geeleinä, tabletteina ja tinktuuroina.

Mikä on suositeltu CBD-annos?

CBD-pitoisuudet voivat vaihdella merkittävästi tuotteesta toiseen, ja annostus riippuu yksilön tarpeista ja kokemuksesta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuret CBD-annokset välillä 12–25 mg voivat vähentää ahdistuneisuusoireita merkittävästi, ja vaikutus alkaa 1–2 tunnin kuluessa oraalisen nauttimisen jälkeen [1].

Suosittelemme kuitenkin aloittamaan pienellä annoksella – vaikkapa 25 mg päivässä ja kasvattamaan sitä 5–10 mg kerrallaan, kunnes saavutat halutut vaikutukset.

Koska jokainen reagoi CBD-öljyyn eri tavalla, juuri sinun tarpeisiisi sopivan annoksen löytäminen käy yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta.

Maailman terveysjärjestö (WHO) ilmoittaa, että puhdas CBD-öljy ei aiheuta vahinkoa eikä sitä voi väärinkäyttää, joten voit kasvattaa annostasi huoletta tarpeen mukaan [11].

Avain on aloittaa pienellä annoksella ja nostaa sitä hitaasti.

Ole kärsivällinen. Pidä päivittäin kirjaa annoksesta, ajoituksesta ja kaikista oireista. Tämä auttaa sinua löytämään ylärajan ja helpottaa oikean annoksen säätämistä.

Useimmissa tutkimuksissa käytetään luonnollisesti korkealaatuisia CBD-öljyjä, jotka ovat puhtaita eivätkä sisällä lisäaineita, täyteaineita tai säilöntäaineita.

Päätelmä: CBD:n käyttö PTSD:n hoitoon

PTSD:n kanssa eläminen voi olla vaikeaa. Siihen ei ole parannuskeinoa, mutta toivoa on.

Hoitojen lisänä käytettynä CBD voi lievittää monia traumaperäiseen stressihäiriöön liittyviä oireita kuten ahdistuneisuutta, masennusta ja unettomuutta sekä ehkäistä painajaisia ​​ja takaumia.

CBD-öljy tarjoaa turvallisen ja tehokkaan hoidon oireiden vähentämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi.

Lähteet

  1. Bitencourt, R. M., & Takahashi, R. N. (2018). Cannabidiol as a therapeutic alternative for post-traumatic stress disorder: From bench research to confirmation in human trials. Frontiers in Neuroscience. Frontiers Media SA. https://doi.org/10.3389/fnins.2018.00502
  2. Posttraumatic Stress Disorder (PTSD) | Anxiety and Depression Association of America, ADAA. (n.d.). Retrieved November 26, 2018, from https://adaa.org/understanding-anxiety/posttraumatic-stress-disorder-ptsd
  3. Sherin, J. E., & Nemeroff, C. B. (2011). Post-traumatic stress disorder: the neurobiological impact of psychological trauma. Dialogues in Clinical Neuroscience, 13(3), 263–78. Retrieved from http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22034143
  4. Farach, F. J., Pruitt, L. D., Jun, J. J., Jerud, A. B., Zoellner, L. A., & Roy-Byrne, P. P. (2012). Pharmacological treatment of anxiety disorders: current treatments and future directions. Journal of Anxiety Disorders, 26(8), 833–43. https://doi.org/10.1016/j.janxdis.2012.07.009
  5. Gallegos, A. M., Crean, H. F., Pigeon, W. R., & Heffner, K. L. (2017, December). Meditation and yoga for posttraumatic stress disorder: A meta-analytic review of randomized controlled trials. Clinical Psychology Review. NIH Public Access. https://doi.org/10.1016/j.cpr.2017.10.004
  6. Rehm, J., Gmel, G. E., Gmel, G., Hasan, O. S. M., Imtiaz, S., Popova, S., … Shuper, P. A. (2017). The relationship between different dimensions of alcohol use and the burden of disease-an update. Addiction (Abingdon, England), 112(6), 968–1001. https://doi.org/10.1111/add.13757
  7. Fraser, G. A. (2009). The Use of a Synthetic Cannabinoid in the Management of Treatment-Resistant Nightmares in Posttraumatic Stress Disorder (PTSD). CNS Neuroscience & Therapeutics,15(1), 84–88. https://doi.org/10.1111/j.1755-5949.2008.00071.x
  8. Jetly, R., Heber, A., Fraser, G., & Boisvert, D. (2015). The efficacy of nabilone, a synthetic cannabinoid, in the treatment of PTSD-associated nightmares: A preliminary randomized, double-blind, placebo-controlled cross-over design study. Psychoneuroendocrinology,51, 585–588. https://doi.org/10.1016/j.psyneuen.2014.11.002
  9. Blessing, E. M., Steenkamp, M. M., Manzanares, J., & Marmar, C. R. (2015, October). Cannabidiol as a Potential Treatment for Anxiety Disorders. Neurotherapeutics. Springer. https://doi.org/10.1007/s13311-015-0387-1
  10. Russo, E. B., Guy, G. W., & Robson, P. J. (2007, August 1). Cannabis, pain, and sleep: Lessons from therapeutic clinical trials of sativexρ, a cannabis-based medicine. Chemistry and Biodiversity. Wiley-Blackwell. https://doi.org/10.1002/cbdv.200790150
  11. WHO. (2017). WHO | Cannabidiol (compound of cannabis). WHO. Retrieved from http://www.who.int/features/qa/cannabidiol/en/

Sairaudet, joihin kannabidioli voi vaikuttaa