Todisteisiin perustuva

CBD ja endokriiniset häiriöt: tämänhetkinen tutkimus ja ymmärrys

Endokriiniset häiriöt eli umpieritysjärjestelmän häiriöt voivat saada henkilön kokemaan monenlaisia ​​epämiellyttäviä ja usein vakavia sivuvaikutuksia. CBD-öljy voi auttaa. Yhdisteen on raportoitu tarjoavan monipuolisia tämän järjestelmän toimintaa tukevia vaikutuksia, joten se voi olla juuri sitä, mitä tarvitsemme saadaksemme kehomme takaisin raiteilleen. Nyt kerromme, kuinka se toimii.

Artikkelin kirjoittaja:
Justin Cooke , julkaistu 5 kuukautta sitten

Endokriininen järjestelmä eli umpieritysjärjestelmä säätelee kaikkea aina energia-aineenvaihdunnasta lisääntymisterveyteen.

Jos järjestelmässä on ongelmia, se voi aiheuttaa erilaisia ​​epämiellyttäviä ja usein vakavia sivuvaikutuksia.

CBD-öljy voi auttaa. Se tarjoaa monipuolisen kattauksen tämän järjestelmän toimintaa tukevia vaikutuksia, joten se voi olla juuri sitä, mitä tarvitset saadaksesi kehosi takaisin raiteilleen.

Tässä keskustelemme siitä, kuinka CBD ja endokannabinoidijärjestelmä ovat keskeisessä roolissa umpieritysjärjestelmässä ja kerromme, miten sitä käytetään osana hoitoa.

Mennään suoraan asiaan.

  • Sisällysluettelo

Mitä endokriiniset häiriöt ovat?

Umpieritysjärjestelmän toimintahäiriö voi johtaa monenlaisiin eri häiriöihin. Jotkut niistä saattavat vaikuttaa toisistaan riippumattomilta, mutta on tärkeää muistaa, että elimistön endokriininen järjestelmä on hyvin laaja ja siihen kuuluu koko elimistön alueella monia eri elimiä, jotka toimivat yhdessä.

Umpieritysjärjestelmä on erittäin tärkeä kehon tasapainon ylläpitämisessä. Se säätelee kaikkea energia-aineenvaihdunnasta punasolujen tuotantoon.

Terveillä ihmisillä endokriininen järjestelmä on jatkuvassa vuorovaikutuksessa itsensä kanssa. Se kytkee itsensä päälle ja pois pitääkseen kehon useat eri arvot tasaisella tasolla.

Kun järjestelmä menettää tasapainon, se hajoaa. Alamme kärsiä terveysongelmista, joista jotkut ovat vakavampia kuin toiset.

Esimerkkejä endokriinisista häiriöistä:

  • Diabetes
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Rasvamaksa
  • Osteoporoosi
  • Hashimoton tyreoidiitti
  • Cushingin oireyhtymä
  • Basedowin tauti
  • Addisonin tauti
  • Struuma
  • Hyperglykemia
  • Hyperparatyreoosi
  • Hypoglykemia
  • Vaihdevuodet
  • Liikalihavuus
  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
  • Turnerin oireyhtymä

CBD:n vaikutukset umpieritysjärjestelmän häiriöihin pähkinänkuoressa

Kerromme kohta yksityiskohtia siitä, miten CBD:stä saattaa olla hyötyä endokriinisiin häiriöihin, mutta käydään ensin läpi en vaikutukset tiivistettynä.

CBD on vain yksi noin 80 eri kannabinoidista, joita esiintyy kannabiskasvissa.

Näitä yhdisteitä kutsutaan kannabinoideiksi, koska ne kykenevät olemaan vuorovaikutuksessa kehomme endokannabinoidijärjestelmänä tunnetun järjestelmän kanssa. Osuvaa, eikö?

Endokannabinoidijärjestelmällä on tärkeä rooli kehossa, sillä se ylläpitää homeostaasia. Tätä kutsutaan usein kehon tasapainoksi. Mielenkiintoista kyllä, myös umpieritysjärjestelmä tekee samaa.

Pureudumme asiaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin.

Kehossa on kaksi tärkeää kannabinoidireseptoria: CB1-reseptorit ja CB2-reseptorit.

CB1-reseptoreita esiintyy suurina pitoisuuksina aivolisäkkeessä ja hypotalamuksessa, jotka ovat vastuussa kaikkien muiden umpieritysjärjestelmän elinten kontrolloinnista.

CBD ja muut kannabinoidit voivat palauttaa tasapainon tähän järjestelmään suoraan hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kautta, mutta ne voivat vaikuttaa myös itse umpieritysjärjestelmän elimiin.

Kun näiden elinten terveys kohenee, kehon homeostaasia on helpompi hallita ja säätää.

Paras CBD-öljy endokriinisiin häiriöihin

Markkinoilla on nykyisin monia CBD-tuotteita, ja jos ollaan täysin rehellisiä, monet niistä ovat huonolaatuisia.

Tarjolla on muun muassa CBD-isolaatteja, joissa on korkea CBD-pitoisuus, mutta huonot vaikutukset.

Saatavilla on myös täyden spektrin hamppu-uutteita, jotka näyttävät hyvältä paperilla, mutta eivät anna luvattuja tuloksia.

Suosittelemme valitsemaan yrityksen, joka asettaa CBD-uutteensa laadun pääasialliseksi tavoitteekseen. Jokainen kannabiskasvien erä on hieman erilainen, vaikka valmistuksessa noudatettaisiin prikulleen samaa kaavaa.

Tämän vuoksi erien testaaminen on aina ensiarvoisen tärkeää CBD-öljyjen valmistuksessa. Monet yritykset eivät kuitenkaan noudata tätä.

Tästä syystä suosittelemme lukemaan artikkelimme parhaista CBD-öljyistä, jotta voit löytää juuri sinulle parhaiten sopivan vaihtoehdon.

Kun otat CBD-öljyä krooniseen tai vakavaan sairauteen, mukaan lukien endokriiniset häiriöt, on tärkeää käyttää korkealaatuista tuotetta tarkkoina annoksina.

Nyt kun olemme kertoneet tiivistelmän CBD-öljystä ja olet edelleen täällä, haluat todennäköisesti saada tarkempaa tietoa siitä, kuinka tämä toimii.

Mennään siis asiaan.

Pohjustus umpieritysjärjestelmään

Ennen kuin aloitamme, käymme läpi perusperiaatteen siitä, miten umpieritysjärjestelmä toimii.

Umpieritysjärjestelmä eli endokriininen järjestelmä koostuu joukosta erilaisia rauhasia. Niitä on koko kehon alueella ja ne työskentelevät yhdessä pitääkseen kehon tasapainossa (homeostaasi).

Nämä rauhaset erittävät hormoneita kommunikoidakseen muun kehon kanssa.

Voit ajatella endokriinista järjestelmää ikään kuin yrityksenä.

Toimitusjohtaja on hypotalamus, joka sijaitsee keskellä aivoja. Se tarkastelee organisaatiota kokonaisuutena ja päättää, milloin muuttaa suunnitelmia sen varmistamiseksi, että yritys – tässä tapauksessa kehomme – pysyy raiteillaan.

Aivan kuten yrityksen toimitusjohtaja, myöskään hypotalamus ei tee mitään näistä muutoksista itse. Se pikemminkin delegoi tehtäviä eri osastoille, jotka muodostuvat muista johtavista elimistä. Näitä ovat esimerkiksi haima, lisämunuaiset ja kilpirauhanen.

Jokainen näistä rauhasista toimii tietyn osaston johtajana. Ne kontrolloivat energia-aineenvaihduntaa, kasvua, immuunitoimintaa, kehon lämpötilaa tai vaikkapa luuston rakennetta.

Kun hypotalamus antaa ohjeita, ne kääntyvät omien, eri hormoneista ja välittäjäaineista muodostuvien tiimiensä pariin. Juuri nämä työntekijät ovat niitä, jotka lopulta suorittavat hypotalamuksen käynnistämät muutokset.

Tämä järjestelmä on koko ajan vuorovaikutuksessa itsensä kanssa ja tarkistaa jatkuvasti, kuinka nämä muutokset toteutetaan ja miten niiden vaikutus syntyy.

Esittelyssä endokriiniset rauhaset

Kehossa on yhdeksän tärkeää endokriinista rauhasta. Jokainen on ikään kuin esimies, jolla on oma erikoistumisalueensa, ja kaikki niistä vastaavat suoraan hypotalamukselle (toimitusjohtaja).

Nyt pureudumme yksityiskohtaisesti kuhunkin. Esittelemme joitakin niiden häiriöistä mahdollisesti aiheutuvia yleisiä endokriinisiä häiriöitä ja kerromme, miten CBD:tä ja muita kannabinoideja käytetään näiden elinten/rauhasten toiminnan parantamiseen.

1. Käpyrauhanen

Käpyrauhanen vastaa väsymyksen tunteen säätelystä.

Se kerää tietoa muilta aivojen alueilta, jotka mittaavat näkyvän valon spektriä. Se on suunniteltu reagoimaan päivänvalon muutoksiin sinisestä valosta punaiseen valoon.

Punaisen valon aallot liittyvät aikaisiin aamuihin ja myöhäiseen iltapäivään eli aikoihin, kun aurinko nousee ja laskee. Ilmakehän läpi paistavan auringon kulma heijastaa sinisen valon aaltoja, jolloin sitä paremmin läpäisevät punaisen valon aallot pääsevät läpi.

Tämä auttaa meitä tunnistamaan, milloin meidän pitäisi tuntea olomme uneliaaksi.

Sininen valo kykenee läpäisemään ilmakehän vain silloin, kun aurinko on suoraan yläpuolellamme. Tätä valoa näemme päiväsaikaan, jonka käpylisäke määrittelee ajaksi, jolloin meidän pitäisi olla täysin hereillä.

Kun käpyrauhanen havaitsee ainoastaan punaista valoa, se vapauttaa unihormonia eli melatoniinia. Jos sininen valo keskeyttää tämän, melatoniinin erittyminen hidastuu ja meidän on vaikea nukahtaa.

Sinisen ja punaisen valon aaltojen vaikutukset ovat hyvin dokumentoituja. Suuret elektroniikkavalmistajat, kuten esimerkiksi Apple, ovat alkaneet ottaa tämän huomioon suunnittelussaan. Monissa tietokoneen näytöissä on nykyisin sinisen valon suodatin, joka estää sinistä valoa aktivoimasta käpyrauhasta ja vaikuttamasta uneen silloin, kun työskentelemme iltaisin.

Käpyrauhasen toimintahäiriön vaikutuksia:

  • Mielialahäiriöt
  • Aikaerorasitus
  • Unettomuus

2. Hypotalamus

Hypotalamus on endokriinisen järjestelmän toimitusjohtaja.

Sen vastuulla on suurin osa endokriinisen järjestelmän toiminnan valvonnasta, ja se kontrolloi sitä kertomalla elimille, mitä niiden tulee tehdä.

Hypotalamuksen säätelemiä toimintoja:

  • Ruumiinlämpö
  • Jano ja ruokahalu
  • Painonhallinta
  • Tunteet
  • Unirytmi
  • Libido
  • Synnytys ja lisääntymisterveys
  • Verenpaine
  • Sydämen syke
  • Ruoansulatustoiminnot

Jos hypotalamuksessa on ongelmia, se voi aiheuttaa ongelmia missä tahansa muussa umpieritysjärjestelmän osassa.

Hypotalamuksen toimintahäiriöt voivat johtaa esimerkiksi seuraaviin sairauksiin:
  • Hypopituitarismi eli aivolisäkkeen vajaatoiminta
  • Vesitystauti (diabetes insipidus)
  • Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Hypertyreoosi eli kilpirauhasen liikatoiminta
  • Syömishäiriöt

3. Aivolisäke

Jos hypotalamus on toimitusjohtaja, aivolisäke on varatoimitusjohtaja.

Se kuuntelee hypotalamuksen lähettämiä viestejä ja välittää nämä viestit muille umpieritysrauhasille erittämällä hormoneja.

Aivolisäkkeen hormoneja ovat muun muassa:

  • Kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH)
  • Luteinisoiva hormoni (LH)
  • Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH)
  • Prolaktiini (PRL)
  • Kasvuhormoni (GH)
  • Melanosyyttejä stimuloiva hormoni (MSH)
  • Adrenokortikotrooppinen hormoni (ACTH)

Jos aivolisäkkeessä on ongelmia, se voi johtaa ongelmiin elinten tasolla.

Aivolisäkkeen toimintahäiriö voi aiheuttaa seuraavia oireita:

  • Krooninen väsymysoireyhtymä
  • Alhainen libido
  • Päänsäryt
  • Epäsäännölliset kuukautiset
  • Lapsettomuus
  • Erektiohäiriö
  • Cushingin oireyhtymä
  • Masennus

4. Kilpirauhanen

Kilpirauhanen vastaa aineenvaihdunnan kontrolloinnista.

Aivolisäke saa hypotalamukselta tietoa, jonka se sitten välittää kilpirauhaselle.

Hormonien avulla se ohjaa kilpirauhasta joko kiihdyttämään tai hidastamaan toimintaansa.

Tällä tavoin kilpirauhanen ohjaa olennaisesti energian käyttöä koko kehossa.

Kilpirauhanen voi kiihdyttää aineenvaihduntaa polttamaan enemmän energiaa, tuottamaan lisää kehon sisäistä lämpöä tai polttamaan ylimääräistä rasvaa.

Se voi myös hidastaa tahtia energian säästämiseksi ja auttaa meitä pysymään viileänä kuumalla säällä siten, että se välttää liiallista lämmöntuottoa aineenvaihdunnan sivutuotteena.

On kaksi pääasiallista ongelmaa, joita kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa; kilpirauhasen liikatoiminta ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan kohdalla aineenvaihduntaa ei tapahdu tarpeeksi, kaikki hidastuu ja olo tuntuu uupuneelta ja väsyneeltä. Tällöin on myös helpompaa saada kehoon ylimääräistä rasvaa kuin polttaa sitä.

Kilpirauhasen liikatoiminnan kohdalla aineenvaihdunta on puolestaan liian nopeaa. Tämän seurauksena voi tulla ahdistusta, unettomuutta, ripulia ja sydämentykytystä. Tässä tilanteessa on helpompi laihtua kuin saada lisää painoa.

5. Lisäkilpirauhaset

Lisäkilpirauhaset ovat pieniä rauhasia, jotka sijaitsevat kilpirauhasen takana. Ne kontrolloivat elimistön kalsiumtasapainoa, joten niillä on merkittävä rooli veren pH-tason homeostaasin ylläpitämisessä sekä kalsiumin, fosforin ja luun aineenvaihdunnassa.

Samoin kuin kilpirauhasen kohdalla, myös lisäkilpirauhasten toimintahäiriö voi johtaa kahteen pääasialliseen ongelmaan; hypoparatyreoosiin ja hyperparatyreoosiin.

Hypoparatyreoosi vaihtaa kalsiumin ja fosforin tasapainoa ja voi johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin sydän- ja verisuonijärjestelmässä ja hermostossa. Se aiheuttaa kalsiumtasojen laskua ja fosforitasojen nousua terveellisen tason yläpuolelle.

Hyperparatyreoosi on vakava tila. Se aiheuttaa kalsiumtasojen nousua, mikä puolestaan johtaa osteoporoosiin, nivelkipuun, munuaiskiviin ja heikkoon immuunitoimintaan.

6. Kateenkorva

Kateenkorva on immuunijärjestelmän yliopisto. Siellä immuunisolut, esimerkiksi T-lymfosyytit, kypsyvät.

Immuuni- ja verisolut valmistetaan ensin luuytimessä, minkä jälkeen ne matkustavat kateenkorvaan, jossa niistä koulutetaan immuunijärjestelmän palkkatappajia.

Kateenkorvan ongelmat voivat vaikuttaa immuunitoimintaan ja ne ovatkin yksi yleisimmistä autoimmuunisairauksien kuten myastenian (myasthenia gravis) ja nivelreuman aiheuttajista.

Näiden sairauksien kohdalla immuunisoluja opetetaan hyökkäämään kehoa vastaan taudinaiheuttajien sijaan, mikä johtaa kohdistettuihin omien immuunisolujen aikaansaamiin nivel- tai kudosvaurioihin.

7. Lisämunuaiset

Lisämunuaiset ovat vastuussa monesta asiasta aina verenpaineesta sykkeeseen. Näiden rauhasten tuottamiin hormoneihin kuuluvat kortisoli ja kortisoni. Nämä hormonit kontrolloivat stressitasoa taistele tai pakene -reaktion kautta.

Lisämunuaiset kontrolloivat myös energiatasoja päivän mittaan ja auttavat säätelemään seksuaalista toimintaa.

Lisämunuaisten ongelmia ovat muun muassa:

  • Cushingin tauti
  • Krooninen väsymysoireyhtymä
  • Fibromyalgia
  • Ahdistus
  • Unettomuus

8. Haima

Haima on vastuussa verensokeritasojen säätelystä insuliini- ja glukagonihormonien avulla.

Insuliini on tärkeä, sillä sen tehtävänä on siirtää sokereita verestä soluihin, joissa niitä käytetään solujen voiman lähteenä. Glukagonia käytetään puolestaan hajottamaan varastoituja sokereita, jotta keholla on varmasti riittävästi energiaa toimintaan.

Nämä kaksi hormonia vaativat tasapainoa ja hypotalamuksen huolellista mittaustyötä, tai ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia. Liiallinen määrä sokeria voi vahingoittaa elimiä, kun taas liian alhainen sokeripitoisuus saa meidät tuntemaan väsymystä, sekavuutta ja huimausta.

Haima on myös vastuussa monien ruoan sulattamiseen käytettävien entsyymien tuottamisesta.

Haiman toimintahäiriöt voivat aiheuttaa esimerkiksi seuraavia ongelmia:
  • Diabetes (1- tai 2-tyyppi)
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Rasvamaksa
  • Ruoansulatushäiriöt
  • Heikkous
  • Hypoglykemia
  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

9. Kivekset/munasarjat

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, nostetaan käsittelyyn sukupuolirauhaset eli ihmiskehon sukupuolielimet.

Ne vapauttavat hormoneja, jotka kontrolloivat monia asioita aina kasvusta immuunitoimintaan ja seksuaaliterveydestä ja mielialaan.

Kumpikin näistä elimistä reagoi hormoneihin, joita aivolisäke erittää niiden toiminnan ohjaamiseksi.

Kivesten/munasarjojen toimintahäiriö voi aiheuttaa muun muassa seuraavaa:

Miehet (kivekset)

  • Matala libido
  • Erektiohäiriö
  • Lapsettomuus
  • Alhainen immuniteetti
  • Eturauhastulehdus
  • Lihasten surkastuminen
  • Väsymys
  • Sydänsairaus

Naiset (munasarjat)

  • Epäsäännölliset kuukautiset
  • Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
  • Hedelmättömyys
  • Vaihdevuodet
  • Alhainen immuniteetti
  • Hirsutismi (epäsäännöllinen karvankasvu)
  • Krooninen väsymysoireyhtymä
  • Alhainen verenpaine
  • Anemia

CBD:n käyttö endokriinisiin häiriöihin

CBD toimii suoraan toimitusjohtajan eli hypotalamuksen kautta.

Se toimii ikään kuin liiketoimintastrategistina ja auttaa hypotalamusta tekemään työtään paremmin kuin koskaan.

Tällä on ylhäältä alaspäin suuntautuva vaikutus muihin umpieritysjärjestelmän elimiin. Se tarjoaa laajoja, tehokkaita etuja homeostaasin ylläpitämiseen kehossa.

CBD saattaa pystyä tukemaan umpierityshäiriöitä, joita ovat esimerkiksi:

  • Diabetes
  • Lisääntymisterveys
  • Kilpirauhasen häiriöt
  • Lisämunuaisten häiriöt
  • Kasvuhäiriöt
  • Maidontuotanto
  • Mielialahäiriöt

Koska sillä on kyky parantaa hypotalamuksen toimintaa sen sijaan että se ohjaisi sitä suuntaan tai toiseen, se on hyödyllinen homeostaasin palauttamiseen yleisellä tasolla.

Tämä auttaa korjaamaan tiloja, joissa on toimintahäiriötä molempiin suuntiin:

1. Liiallinen aineenvaihdunta:

  • Hypertyreoosi (kilpirauhasen liikatoiminta)
  • Hyperparatyreoosi (lisäkilpirauhasen liikatoiminta)
  • Hyperadrenalismi (lisämunuaisen liikatoiminta)

2. Liian vähäinen aineenvaihdunta:

  • Hypotyreoosi (kilpirauhasen vajaatoiminta)
  • Hypoparatyreoosi (lisäkilpirauhasen vajaatoiminta)
  • Hypoadrenalismi (lisämunuaisen vajaatoiminta)

Niinpä CBD-öljyn käyttö endokriinisten häiriöiden yhteydessä on yksinkertaista. Kun olet löytänyt oikean annoksen, jatka sen ottamista oireiden helpottaessa pikkuhiljaa.

Tietenkin, kuten minkä tahansa muunkin sairauden tapauksessa, on tärkeää tehdä myös muita toimia oireiden hoitamiseksi. Sinun ei koskaan pitäisi lopettaa minkään lääkkeen käyttöä korvataksesi sen CBD-öljyllä ilman, että keskustelet asiasta lääkärin kanssa.

Monet näistä tiloista ovat luonteeltaan kroonisia (pitkäaikaisia ​​ja itseään ylläpitäviä). Niinpä on todennäköistä, että kestää muutamasta viikosta aina muutamaan kuukauteen ennen kuin alat huomata etuja käyttäessäsi CBD-öljyä lisäravinteena.

Säätelet ennen kaikkea hypotalamusta, kun otat CBD-öljyä. Et näe CBD-öljyn etujen tuottavan välittömiä muutoksia näiden oireiden kohdalla. Joissakin tapauksissa CBD ei koskaan poista ongelmaa täysin.

Kärsivällisyys on kultaa.

Et todennäköisesti sairastunut yhdessä yössä, joten et voi olettaa myöskään paranevasi yhdessä yössä.

Oikean CBD-öljyn annoksen löytäminen endokriinisten häiriöiden kohdalla

Aina kun kokeilet CBD-öljyä ensimmäistä kertaa, on tärkeää aloittaa pienellä annoksella ja nostaa sitä vähitellen.

Vaikka hampusta peräisin oleva CBD-öljy ei ole psykoaktiivinen, se vaikuttaa kaikkiin eri tavoin.

Jotkut tarvitsevat suuria annoksia 40 mg/vrk paikkeilla, kun taas toisille riittää hyvin pieni annos, noin 2 mg päivässä.

Oikean annoksen löytäminen käy yrityksen ja erehdyksen kautta.

Sinun pitäisi aloittaa pienellä annoksella ja lisätä 2 tai 3 mg päivässä.

Tiedät löytäneesi oikean annoksen, kun tunnet oireiden häviävän TAI silloin, kun koet sivuvaikutuksia. Kun näin tapahtuu, olet löytänyt oman ylärajasi ja sinun tulisi alentaa annos takaisin viimeiseen, joka ei tuottanut sivuvaikutuksia.

Lähteet

  1. Koch, M., Dehghani, F., Habazettl, I., Schomerus, C., & Korf, H. W. (2006). Cannabinoids attenuate norepinephrine‐induced melatonin biosynthesis in the rat pineal gland by reducing arylalkylamine N‐acetyltransferase activity without involvement of cannabinoid receptors. Journal of neurochemistry, 98(1), 267-278.
  2. Vemuri, V. K., Janero, D. R., & Makriyannis, A. (2008). Pharmacotherapeutic targeting of the endocannabinoid signaling system: drugs for obesity and the metabolic syndrome. Physiology & behavior, 93(4-5), 671-686.
  3. Brown, T. T., & Dobs, A. S. (2002). Endocrine effects of marijuana. The Journal of Clinical Pharmacology, 42(S1), 90S-96S.

Sairaudet, joihin kannabidioli voi vaikuttaa