Yhteenveto CBD-öljyn käytöstä Huntingtonin taudin yhteydessä

Huntingtonin taudin kohdalla ongelma on, että toimintahäiriöiset proteiinit (huntingtiinit) kerääntyvät hermosolujen ympärille, mikä alkaa häiritä niiden toimintakykyä.

Pitkän ajan kuluessa (10–20 vuotta) tämä johtaa laajaan neuronien tulehdukseen ja kuolemaan.

Tämä aiheuttaa vakavia neurologisia oireita ja elämänlaadun asteittaisen heikkenemisen.

CBD tarjoaa joitakin ainutlaatuisia etuja tähän tilaan voimakkaiden tulehdusta lievittävien ja hermostoa suojaavien vaikutustensa myötä.

Vaikka lopullisia kliinisiä tutkimuksia CBD:stä Huntingtonin taudista kärsiville potilaille ei vielä ole julkaistu, on olemassa paljon kiinnostavia eläinkokeita ja tapaustutkimuksia.

Tämän lisäksi CBD:n vaikutukset ovat hyvin tunnettuja. Nämä hyödyt tukevat voimakkaasti teoriaa siitä, että CBD voisi hidastaa taudin etenemistä ja vähentää monia sen kaikkein raskaimmista oireista.

Tietenkin aina kun CBD:tä käytetään tämänkaltaisten sairauksien yhteydessä, on tärkeää keskustella ensin lääkärin kanssa ja käyttää vain kaikkein laadukkaimpia saatavilla olevia CBD-öljyjä.

Milloin Huntingtonin taudin oireet alkavat näkyä?

Huntingtonin tautia on kahta päätyyppiä, jotka määräytyvät sen mukaan, milloin sairauden oireet ja merkit alkavat näkyä:

1. Aikuisiällä alkava Huntingtonin tauti

Aikuisiällä alkaminen kuvaa ikää, jolloin oireet alkavat näkyä. Kaikilla Huntingtonin tautia sairastavilla henkilöillä on ollut häiriö jo syntymästään alkaen; toisinaan se ei kuitenkaan tuota ongelmallisia oireita ennen aikuisikää.

Yleensä aikuisiällä alkavan Huntingtonin taudin oireet alkavat näkyä noin 30- tai 40-vuotiaana.

2. Nuoruusiällä alkava Huntingtonin tauti

Nuoruusiällä alkavan Huntingtonin taudin oireet alkavat paljon aiemmin, joko varhaislapsuudessa tai murrosiässä.

Se alkaa emotionaalisilla muutoksilla, kömpelyydellä, toistuvalla kaatuilemisella, jäykkyydellä, epäselvällä puheella, kuolaamisella ja koulumenestyksen heikkenemisellä.

Joillakin taudista kärsivillä lapsilla esiintyy myös kohtauksia. Tätä tapahtuu noin 3–50 %:lla potilaista.

Huntingtonin aikuisiällä alkavaan tyyppiin verrattuna nuoruusiällä alkava tauti etenee yleensä nopeasti.

Kuten kerromme pian tarkemmin, potilailla, joiden oireet puhkeavat nuoruusiällä, on yleensä vakavampia geneettisiä mutaatioita kuin niillä, joilla tauti alkaa näkyä aikuisiällä.

Huntingtonin taudin oireet

Useimmat Huntingtonin taudin oireista ovat suoraa seurausta neuronien kuolemasta. Proteiinit kerääntyvät aivoissa, mikä häiritsee hermosoluja.

Ajan myötä ongelmat hermojen normaalissa toiminnassa alkavat näkyä, ja ne pahenevat vähitellen 10–15 vuoden aikana.

Varhaisvaiheen oireet:

• Korea (tahattomat liikkeet)
• Ärtyneisyys
• Masennus
• Pienet tahattomat liikkeet
• Huono tasapaino
• Vaikeus oppia uusia asioita tai tehdä päätöksiä

Myöhäisvaiheen oireet:

• Puhevaikeudet
• Liikkumisvaikeudet
• Kognitiivinen heikkeneminen

Mikä aiheuttaa Huntingtonin tautia?

Huntington on geneettinen häiriö.

Sairaudesta kärsii arviolta 3–7 henkilöä 100 000:sta, ja potilaat ovat pääosin eurooppalaista alkuperää. Tauti on hyvin harvinainen Afrikan ja Aasian väestöryhmissä.

Häiriö johtuu mutaatiosta HTT:ksi kutsutussa geenissä.

Tämä geeni koodaa proteiinia, jota kutsutaan nimellä huntingtiini. Tiedemiehet eivät vieläkään ole varmoja siitä, mitä se tarkalleen ottaen tekee, mutta sillä näyttää olevan ratkaiseva asema hermosolujen toimintakyvyssä.

Huntingtonin tautia sairastavat ihmiset tuottavat epätavallisen pitkiä huntingtiiniproteiineja.

Nämä pitkät proteiinit ovat epävakaita ja hajoavat pienemmiksi paloiksi, jotka voivat sotkeutua yhteen ja kerääntyä neuronien ympärille. Ajan mittaan nämä solmut häiritsevät neuronien toimintakykyä ja aiheuttavat lopulta niiden kuoleman.

Tämä aiheuttaa tautiin liittyvien oireiden asteittaista alkamista, esimerkiksi tahattomat liikkeet, puheongelmat ja sekavuus ilmenevät pikkuhiljaa.

Tämä on samankaltainen prosessi kuin Alzheimerin taudin kohdalla, mutta Alzheimerin tautiin liittyy toinen proteiini, joka tunnetaan nimellä TAU. Neuroneissa olevat proteiinisolmut aiheuttavat niiden hajoamista ajan myötä.

HTT-geenimutaatio

Terveessä HTT-geenissä proteiineja toistetaan 10–35 kertaa, mutta Huntingtonin taudista kärsivillä ihmisillä nämä proteiinit toistuvat 36–120 kertaa (erityisesti CAG-proteiinit).

Yleisesti ottaen alle 39 toistoa ei vielä aiheuta oireita; mutta yli 40 toistoa johtaa lähes aina Huntingtonin taudin oireisiin.

Lapsi perii tämän mutaation vanhemmiltaan. On hyvin harvinaista saada Huntingtonin tauti ilman, että jommallakummalla vanhemmalla on myös kyseinen sairaus.

Jos et saanut geeniä vanhemmiltasi, et voi myöskään siirtää sitä lapsillesi. Sinulla täytyy olla geneettinen mutaatio, jotta voit siirtää sen eteenpäin.

Kun geeni siirtyy eteenpäin sukupolvien ajan, toistojen määrä tuppaa lisääntymään.

Aikuisiällä alkavaa Huntingtonin tautia sairastavilla henkilöillä on yleensä noin 40–50 toistoa, kun taas oireiden puhjetessa nuoruusiässä toistoja on yleensä vähintään 60.

Toistot ovat tärkeitä, sillä lääkärit testaavat tautia niiden kautta.

Miten Huntingtonin tautia testataan?

Lääkärit lähtevät liikkeelle oireiden pohtimisesta.

”Näkyykö potilaassa merkkejä Huntingtonin taudista?”

Seuraavaksi he ottavat huomioon potilaan etnisen taustan ja perhehistorian.

”Ovatko he eurooppalaista alkuperää? Onko muilla perheenjäsenillä ollut sairautta?”

Huntington on perinnöllinen sairaus, joten jos jollakin perheenjäsenellä on kyseinen sairaus, potilaalla on geenimutaatio huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä.

Lääkärit tarkastelevat geeniä useiden geneettisten testien avulla ja laskevat toistojen lukumäärän.

Luokitukset ovat seuraavat:

1. Alle 26 toistoa: Negatiivinen Huntingtonin tauti -testi.
2. 27–35 toistoa: Negatiivinen Huntingtonin tauti -testi, mutta riski saada lapsia, joilla on Huntingtonin tauti.
3. 36–39 toistoa: Pieni riski saada Huntingtonin tauti. Suurempi riski saada lapsia, joilla on sairaus.
4. 40 tai useampia toistoja: Suuri todennäköisyys Huntingtonin taudin oireiden kehittymiseen ja siihen, että myös lapset ovat sairaita.

CBD ja Huntingtonin tauti

Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on edistytty vain vähän tehokkaiden hoitojen löytämisessä Huntingtonin tautiin. Olemme kuitenkin valtavin harppauksin siinä, että sairautta voidaan testata geenitesteillä.

Vasta ​​viimeisten 10 vuoden aikana tutkijat ovat alkaneet kääntyä kannabiskasvin suuntaan ja tunnistaa uuden mahdollisen hoitovaihtoehdon.

Kannabis tarjoaa vahvan potentiaalin terapeuttisena aineena sairauden hoitoon, koska sillä on rooli hermoston säätelyssä. Erityisesti CBD:tä käytetään myös muiden samankaltaisia patologisia prosesseja omaavien sairauksien hoitoon, joita ovat esimerkiksi Alzheimerin tauti ja MS-tauti.

CBD ja aivot

1980-luvun lopulla huomattiin, että solujen pinnalla on pieniä reseptoreita, endokannabinoidireseptoreita. Niitä on olemassa kahta päätyyppiä: CB1- ja CB2-reseptoreita.

CB2-reseptoreja esiintyy pääasiassa imusoluissa ja immuunisoluissa, kun taas CB1-reseptorit ovat keskittyneet erityisesti aivoihin ja selkäytimeen.

Kaikki aivojen toiminta perustuu sähköisten impulssien lähettämiseen hermosolujen välillä. CB1-reseptoreilla todettiin olevan ratkaiseva rooli tässä prosessissa, sillä ne lähettävät hermojen välillä palautetta ilmoittaen viestin lähettämisen onnistumisesta.

Tämä tekee endokannabinoidijärjestelmästä hermoston keskeisen säätelijän, joka auttaa sitä kiihdyttämään vauhdin ollessa liian hidas ja samoin hidastamaan tahtia silloin, kun se toimii liian vauhdikkaasti.

CBD:n mahdolliset vaikutukset Huntingtonin tautiin

CBD on erityisen mielenkiintoista, koska sen sijaan, että se stimuloisi endokannabinoidijärjestelmää suoraan suuntaan tai toiseen, se toimii yksinkertaisesti tekemällä siitä tehokkaamman omassa työssään.

Tämä on tärkeää Huntingtonin taudin kohdalla, koska Huntingtonin tautia sairastavilla hiirillä on alhaisempi CB1-aktiivisuus ja suurempi CB2-aktiivisuus.

Uskotaan, että elimistö lisää CB2-aktiivisuutta yrittäessään hallita sairautta ja estää hermosolujen kuoleman.

CBD tarjoaa etuja potilaille tukemalla endokannabinoidijärjestelmän kykyä vastata Huntingtonin taudin yhteydessä tapahtuviin negatiivisiin prosesseihin ja hallita niitä.

CBD:hen ja Huntingtonin tautiin liittyvä tutkimus

CBD:tä koskeva tutkimus tämän sairauden yhteydessä on vielä alkuvaiheessa.

Tätä suhdetta on tutkinut vain pieni kourallinen kliinisiä tutkimuksia. Tehdyissä kokeissa on merkittäviä puutteita keskeisillä painopistealueilla.

Nämä kokeet ovat liian lyhyitä, liian pieniä ja niihin liittyy potilaita, joiden oireissa on väärä painopiste.

Olemme kuitenkin paljon lähempänä.

Näiden suurten ja kalliiden kliinisten tutkimusten suorittamiseksi meidän on ensin varmistettava, että CBD-öljystä on hyötyä Huntingtonin tautiin liittyvälle patofysiologialle soluviljelmien ja eläinkokeiden kautta. Seuraava askel on tehdä pieniä ihmiskokeita ennen siirtymistä suurempiin ja laajempiin kliinisiin tutkimuksiin.

Olemme tehneet paljon eläinkokeita, joista monet ovat osoittaneet, että CBD ja THC voivat hidastaa Huntingtonin taudin etenemistä [3].

Tämän lisäksi on joitakin tapauskertomuksia Huntingtonin tautia sairastavista henkilöistä, jotka käyttävät CBD:tä ja synteettistä THC:tä. Joihinkin näistä raporteista liittyy merkittäviä parannuksia oireisiin, esimerkiksi koreaan (tahattomat liikkeet) ja puhevaikeuksiin [2].

Tähän mennessä on suoritettu vain muutamia kliinisiä tutkimuksia, joissa käsiteltiin CBD:tä ja Huntingtonin tautia. Yksi tällainen tutkimus tutki ainoastaan CBD:n käyttöä potilailla, joilla ei ollut pääasiallista tahattomiin liikkeisiin liittyvää oiretta. Tämä on mielenkiintoista, koska ensisijaiset teoriat siitä, miten CBD:tä voidaan käyttää oireiden apuna, liittyvät näiden tahattomien liikkeiden hoitamiseen.

Tämä nimenomainen tutkimus tehtiin myös vain noin kuuden viikon aikana, joten sillä on hyvin vähäistä arvoa, ottaen huomioon sen, että Huntingtonin tauti etenee yli 20 vuotta. Muutoksia ei tule odottaa vain kuudessa viikossa, erityisesti silloin kun Huntingtonin taudin oireita on jo esiintynyt. 

Ei olekaan yllättävää, että CBD:tä käyttäneiden koehenkilöiden oireet eivät parantuneet tutkimuksen aikana juuri ollenkaan. Tällä on vain vähän arvoa CBD:n mahdolliselle roolille tämän taudin hoidossa, mutta se on hyvä lähtökohta. Se osoitti, ettei CBD pahenna sairautta (ainakaan kuuden viikon käytöllä), jota jotkut alun perin pitivät teoreettisesti mahdollisena.

Huomautus mitokondrioiden toimintahäiriöstä

Myös mitokondriot, solun voimalat, on yhdistetty Huntingtonin taudin kehittymisen takana olevaan prosessiin, ja CBD:n on osoitettu tarjoavan vahvoja niitä sääteleviä etuja [5].

On tutkittava vielä lisää, jotta voitaisiin nähdä, miten mitokondrioiden toimintahäiriöt liittyvät Huntingtonin tautiin ja onko CBD:tä mahdollista käyttää näiden häiriöiden korjaamiseen.

CBD-öljyn annostelu

CBD:n annostelu on vaikeaa, koska jokainen reagoi siihen eri tavalla.

Alkuun pääsemiseksi voit käyttää joitakin yleisiä ohjenuoria.

Huntingtonin taudin kohdalla on todennäköistä, että annosasteikon yläpää on hyödyllisempi kuin matalammat annokset.

Joissain tätä tautia koskevissa tutkimuksista on käytetty hyvin suuria annoksia, jopa 700 mg puhdasta CBD:tä päivässä.

Tätä voi verrata tavanomaiseen annoskokoon, joka on noin 10–120 mg päivässä.

Täyden spektrin hamppuöljyt vaativat tietenkin pienempiä annoksia niin sanotun entourage-vaikutuksensa ansiosta. Tämä on ajatus siitä, että muut kannabiskasvin yhdisteet parantavat CBD:n vaikutuksia tehostamalla sen imeytymistä, auttamalla sitä kulkemaan veri-aivoesteen läpi sekä hidastamalla sen hajoamista.

Tästä syystä pidämme huippuluokan hamppuöljyjä parhaina silloin kun CBD:tä käytetään neurologisiin sairauksiin, kuten Huntingtonin tautiin.

Kehitys: CBD:n käyttö Huntingtoniin tulevaisuudessa

CBD on kannabiskasvien suvun arvokas lääkinnällinen jäsen.

Sen kyky säätää sekä hermostoa että immuunijärjestelmää – jotka molemmat ovat vahvasti mukana Huntingtonin taudin etenemisessä – tekee siitä parhaan ehdokkaan tämän häiriön tulevaisuuden hoitovaihtoehdoksi.

On enenevässä määrin näyttöä siitä, CBD:llä on kyky hidastaa Huntingtonin taudin etenemistä ja parantaa tästä sairaudesta kärsivien elämänlaatua.

Lisää tutkimusta on tehtävä, jotta ymmärrettäisiin, missä määrin tämä yhdiste voi auttaa niitä, jotka ovat saaneet diagnoosin.

Odotamme tämän alueen kehittyvän edelleen lähivuosina sitä mukaa kun aiheesta julkaistaan ​​laadukkaita kliinisiä tutkimuksia.

Lähteet

1. Garcia-Miralles, M., Hong, X., Tan, L. J., Caron, N. S., Huang, Y., To, X. V., … & Hayden, M. R. (2016). Laquinimod rescues striatal, cortical and white matter pathology and results in modest behavioral improvements in the YAC128 model of Huntington disease. Scientific reports, 6, 31652.
2. Bates, G., Tabrizi, S., & Jones, L. (Eds.). (2014). Huntington’s disease (No. 64). Oxford University Press, USA.
3. Sagredo, O., Pazos, M. R., Satta, V., Ramos, J. A., Pertwee, R. G., & Fernández‐Ruiz, J. (2011). Neuroprotective effects of phytocannabinoid‐based medicines in experimental models of Huntington’s disease. Journal of neuroscience research, 89(9), 1509-1518.
4. Sagredo, O., Ruth Pazos, M., Valdeolivas, S., & Fernández-Ruiz, J. (2012). Cannabinoids: novel medicines for the treatment of Huntington’s disease. Recent patents on CNS drug discovery, 7(1), 41-48.
5. Ryan, D., Drysdale, A. J., Lafourcade, C., Pertwee, R. G., & Platt, B. (2009). Cannabidiol targets mitochondria to regulate intracellular Ca2+ levels. Journal of Neuroscience, 29(7), 2053-2063.