Mikä on epilepsia?

Epilepsia on joukko häiriöitä, joihin liittyy ensisijainen oire: ilman syytä ilmenevät kohtaukset. Siihen saattaa liittyä myös muita terveysongelmia, mutta niitä ei esiinny välttämättä. Jokainen kokee epilepsian eri tavalla, ja kohtausten tiheys ja vakavuus voivat vaihdella huomattavasti.

Jotkut epilepsiapotilaat kärsivät kohtauksista kerran tai kaksi vuodessa, kun taas toiset voivat kokea kohtauksia lähes jatkuvasti koko päivän ajan.

Kohtaukset voivat sisältää koko kehon kouristuksia (grand mal), pysyä rajoittuneina yhteen raajaan (Jacksonian-kohtaukset) tai niihin voi liittyä tajunnan tilapäistä heikentymistä, ns. poissaolokohtauksia (petit mal). Kerromme lisää eri tyyppisistä kohtauksista myöhemmin.

Kohtaus itsessään on seurausta aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä, joka voi syntyä missä tahansa aivojen osassa. Tämä epänormaali sähköinen toiminta voi jäädä vain sen syntyalueelle, tai se voi levitä koko aivojen alueelle. Useimmissa tapauksissa jälkimmäinen on vakavampi tilanne.

Epilepsiasta kärsivillä ihmisillä tulee yleensä olemaan sairaus koko loppuelämänsä ajan. Se voi kuitenkin voimistua ja hiipua vuodesta toiseen. Jotkut ihmiset ovat kertoneet olleensa oireettomia jopa kuusi vuotta ennen seuraavan kohtauksen saamista.

Epilepsiasta on monia eri muotoja, ja jokaisen takana voi olla lukuisia mahdollisia syitä. Siksi lääkäreiden voi olla vaikea määritellä kohtausten tarkka syy monissa tapauksissa.

Epilepsian oireita

• Tilapäinen sekavuus
• Pitkäaikainen tuijottaminen
• Hallitsemattomat nykimisliikkeet
• Tietoisuuden menetys
• Äkillinen voimakas pelko tai ahdistuneisuus
• Aukot muistissa

Kolme epilepsian muotoa

Epilepsiaa on viittä eri tyyppiä.

Tärkein epilepsian erottava tekijä on kouristusten tyypit, mutta on myös muita tekijöitä, jotka riippuvat aivojen sähköisen toimintahäiriön paikasta ja sairauden taustalla olevista syistä.

Viime vuosikymmenen aikana kansainvälinen Epilepsian vastainen liitto (International League Against Epilepsy, ILAE) on työskennellyt kovasti standardisoidakseen epilepsian diagnosoinnissa ja kuvaamisessa käytettyä terminologiaa.

Tässä on lista määritelmistä vuoden 2017 linjausten mukaisesti.

1. Paikallisalkuinen (fokaalinen)

Fokaalinen epilepsia aiheuttaa epänormaalia sähköistä toimintaa vain tietyillä aivojen alueilla. Niitä kutsuttiin ennen ”osittaisiksi kouristuksiksi”.

Fokaalisia eli paikallisalkuisia kohtauksia on neljää tyyppiä:

1. Paikallisalkuinen kohtaus ilman tajunnanhäiriötä – potilas on tietoinen kohtauksesta sen aikana.
2. Paikallisalkuinen tajunnanhämärtymiskohtaus – potilas on tiedoton tai tajuton kohtauksen aikana.
3. Paikallisalkuinen motorinen kohtaus – kohtauksen aikana ilmenee liikkeitä, kuten käsien hankausta tai nykimistä.
4. Paikallisalkuinen ei-motorinen kohtaus – kohtaukseen ei liity lihasten nykimistä tai liikkeitä, vaan ajattelun ja tunteiden muutoksia. Kuumat tai kylmät aallot, sydämentykytykset tai voimakkaat tunteet ovat yleisiä.

2. Yleistynyt kohtaus

Yleistyneeseen epilepsiakohtaukseen liittyy epänormaalia sähköistä toimintaa aivojen molemmilla puolilla, mikä johtaa laajoihin sivuvaikutuksiin koko kehossa.

Yleistyneitä epilepsioita on kahta tyyppiä: motorisilla oireilla ja ilman motorisia oireita.

Motorisia oireita sisältäviä tyyppejä kutsuttiin ”grand mal” -kohtauksiksi – ja joissakin piireissä kutsutaan edelleen. Nämä tajuttomuuskouristuskohtaukset johtavat koko kehon kouristuksiin ja kyvyttömyyteen hallita kehoa kohtausten aikana. Ne voivat kestää muutamasta sekunnista jopa muutamaan tuntiin. CBD on hyödyllinen tällaisten kohtausten kannalta, sillä se kykenee rentouttamaan lihassupistuksia koko kehossa.

Ilman motorisia oireita ilmeneviä kohtauksia kutsutaan yleensä ”poissaolokohtauksiksi”. Niihin liittyy tyhjyyden tuijotusta tai toistuvia liikkeitä (kuten käsien taputtelu tai huulien nuoleminen). Tämäntyyppiset kohtaukset luovat vaikutelman siitä, ​​että kohtauksen saanut henkilö ei ole läsnä – siitä johtuu myös nimitys ”poissaolokohtaus”.

3. Määrittelemätön kohtaus

Kuten nimestä käy ilmi, kohtausta, jonka lähdettä ei kyetä tunnistamaan, kutsutaan määrittelemättömäksi. Näitä kohtauksia on erityisen hankala hoitaa.

Epileptiset oireyhtymät

ILAE:n esittämä uusi terminologia ei muuta epileptisten oireyhtymien karakterisointia. Eri oireyhtymiä on yksi jos toinenkin.

Yleisimpiä epileptisiä oireyhtymiä:

1. Lennox-Gastaut’n oireyhtymä (LGS)
2. Dravet’n oireyhtymä
3. Nuoruusiän myokloninen epilepsia (NME)
4. Rolandinen epilepsia
5. Lapsuusiän poissaoloepilepsia
6. Infantiilispasmit (tai West-oireyhtymä)

Mikä aiheuttaa kohtauksia?

Kohtaukset ovat epilepsian ensisijaisia ​​oireita. Vaikka epilepsiaa ajatellaan useimmiten toistuvina kohtauksina, taustalla voi olla muutakin, esimerkiksi korkea kuume tai pään vamma.

Aivot koostuvat miljardeista erikoistuneista soluista, joita kutsutaan neuroneiksi. Ne on suunniteltu siirtämään viestejä aivoihin ja kehoon käyttämällä sähköisiä impulsseja. Jotta tämä hoituisi tehokkaasti, aivojen neuronien täytyy työskennellä yhdessä.

Kohtauksen aikana suuret neuroniryhmät lähettävät viestejä samanaikaisesti (hypersynkronia), mikä häiritsee normaalia aivotoimintaa. Tämä voi aiheuttaa muutoksia makuaistiin, näköön, kuuloon, hajuun, kieleen, asentoon, muistiin, tunteisiin ja tietoisuuteen.

Jotkut kohtaukset vaikuttavat koko aivoihin; toiset vain tiettyihin alueisiin. Sähköisen toiminnan vakavuus ja vaikutuksen alla olevan aivojen osan suuruus vaikuttavat yksilöllisiin oireisiin. Viime kädessä yksikään kohtaus ei ole samanlainen.

Kohtausten syitä voivat olla muun muassa:

• Aivovauriot
• Aivojen rakenteelliset poikkeamat
• Korkea kuume (lapsilla)
• Trauma
• Aivohalvaus
• Aivotulehdus
• Aivokasvain
• Alhainen verensokeri
• Lihashäiriöt

Kohtaukset voivat esiintyä eri muodoissa riippuen yksilöstä ja epilepsian tyypistä. Jotkut kokevat yhden, osa kaksi ja toiset kaikki kolme.

Epilepsian vaarat

Epilepsia voi vaarantaa potilaiden turvallisuuden. Sairaudesta kärsivien voi olla vaarallista ajaa, työskennellä tai edes ylittää katua. Jos kohtaus tapahtuu äkillisesti, potilaat eivät todennäköisesti ehdi siirtyä pois vaaran tieltä.

Epilepsian hoitovaihtoehdot

On tärkeää muistaa, että epilepsia on monimuotoinen sairaus. Tietyt lääkkeet tai muut hoitovaihtoehdot toimivat paremmin joidenkin epilepsian muotojen hoidossa, toiset taas toisten. Joissakin tapauksissa tavanomaiset hoidot eivät auta. Nämä ovat yleensä niitä potilaita, jotka alkavat käyttää CBD:tä.

Epilepsialääkkeitä ovat muun muassa:

• Epidolex (kannabidioli)
• Topamax (topiramaatti)
• Lamictal (lamotrigiini)
• Klonopin (klonatsepaami)
• Felbatol (felbamaatti)
• Depakote (valproaatti)
• Onfi (klobatsaami)
• Diacomit (stiripentoli)

Lääketieteellinen marihuana epilepsian hoidossa

On selvää, että marihuana on hyödyllinen lisä epilepsian eri muotojen hoitoon, mukaan lukien sekä yleistyneet että paikallisalkuiset muodot ja jotkut epileptiset oireyhtymät.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että CBD on aktiivinen ainesosa näiden vaikutusten takana. Mielenkiintoista on se, että meta-analyysi osoitti äskettäin, että vaikka CBD:n kaikista muodoista on hyötyä, myös useita muita kannabinoideja sisältävä täyden spektrin CBD-uute oli hyödyllisempi ja sillä oli vähemmän sivuvaikutuksia [2].

Tästä syystä suosittelemme käyttämään laadukasta, täyden spektrin tuotetta mieluummin kuin farmaseuttisia versioita kuten Sativex®- tai Epidolex®-tuotteita tai CBD-tuotteita, jotka on valmistettu 99,9 % puhtaista CBD-isolaateista.

On todennäköistä, että muut täyden spektrin uutteissa olevat kannabinoidit yhdessä terpeenien ja useiden muiden fytokemikaalien kanssa toimivat synergistisesti ja saavat aikaan etuja.

Charlotte Figin tarina

Charlotte Figi on vakavasta Dravet’n oireyhtymästä kärsivä amerikkalaistyttö, joka muutti tapaamme hoitaa epilepsiaa ikuisesti.

Kun Charlotte oli vain kuuden vuoden ikäinen, hänen vanhempansa allekirjoittivat pienen tyttärensä elvytyskiellon. Tämä tarkoitti sitä, että hätätilanteessa, jossa Charlotte lopettaisi hengittämisen tai hänen sydämensä lakkaisi lyömästä, terveydenhuollon ammattilaiset eivät saisi puuttua tilanteeseen ja pelastaa häntä.

Hänen oireensa olivat hyvin vakavia; hänellä oli usein satoja kohtauksia joka viikko. Hän pystyi hädin tuskin puhumaan, ja hänen elämänlaatunsa oli pohjalukemissa.

Edes lukuisten lääkekokeilujen jälkeen Figit eivät huomanneet tyttärensä kunnossa käytännössä ollenkaan parannusta.

Vasta vuonna 2011 Figit päättivät kokeilla kannabista tyttärelleen – ja se toimi.

Hänen kohtaustensa määrä väheni 1 200 kohtauksesta kuukaudessa noin kolmeen – ja kohtaukset olivat myös huomattavasti vähemmän vakavia. Nykyään hän voi puhua, leikkiä ja elää elämää, joka on paljon lähempänä ”normaalia”.

Tätä tarinaa seurannut huomio tiedotusvälineissä oli räjähdysmäistä ja toimi epäilemättä yhtenä edesauttavana tekijänä nykyisten CBD-markkinoiden synnylle. Tämä johtuu siitä havainnosta, että yhdisteistä nimenomaan CBD on vastuussa Charlotten sairauden hoidosta. Tutkijat ryhtyivät sankoin joukoin kokeilemaan sitä myös muiden epilepsiatyyppien ja muiden sairauksien hoidossa.

CBD:n mahdolliset hyödyt epilepsian hoidossa

Huolimatta kaikista tutkimuksista, joita CBD:n vaikutuksista epileptisiin sairauksiin on suoritettu, emme vieläkään tiedä sen toiminnan tarkkoja mekanismeja.

Kouristukset ovat uskomattoman monimutkaisia, ja niiden syihin liittyy yleensä useita erillisiä elinten toimintahäiriöitä, joiden yhdistelmä aiheuttaa oireita. Tämän vuoksi on vaikea määritellä, mikä osa tästä koko vuorovaikutuksesta paranee CBD:n käytön seurauksena.

Tässä ovat nykyiset teoriat, jotka perustuvat kliinisiin in vivo ja in vitro -tutkimuksiin:

1. Vanilloidireseptorien aktiivisuus

CBD ja CBDV aiheuttavat TRPV1-vanilloidireseptorien aktivoitumista aivoissa [1]. Kun TRPV1 aktivoituu mistä tahansa syystä, se aiheuttaa epileptisiä kohtauksia. CBD:n ja CBDV:n on havaittu kontrolloivan tämän reseptorin yliaktiivisuutta aivoissa, mikä voi johtaa kouristusten vähenemiseen.

2. Antikonvulsantti eli kouristusta estävä

Jyrsijät, joille aiheutettiin epilepsiaa, saivat erilaisia ​​CBD-pitoisuuksia. Suurimman annoksen saanut ryhmä (100 mg/kg) osoitti merkittäviä parannuksia lihassupistuksissa kouristusten aikana [4].

3. Neuroprotektiivinen eli hermostoa suojaava

CBD:llä ja monilla muilla kannabiskasvin kannabinoideilla on osoitettu olevan laaja, erikoistumaton neuroprotektiivinen vaikutus aivoissa. Joidenkin näiden neuroprotektiivisten vaikutusten uskotaan olevan osittain vastuussa CBD:n voimakkaasta epilepsian vastaisesta vaikutuksesta.

CBD suojaa muilta neurologisilta ongelmilta, esimerkiksi:

• Multippeliskleroosi [5]
• Alzheimerin tauti [6]
• Selkäydinvamma [7]
• Prionitauti (vähäinen parannus) [8]
• Parkinsonin tauti [9]

4. Tulehdusta alentava

Kuten useimmissa neurologisissa häiriöissä, tulehdus on huomattava tekijä myös epilepsiassa [10].

Monet todisteet viittaavat siihen, että CBD on tehokas aivojen tulehdusta alentava yhdiste – näin se lievittää mahdollisesti yhtä merkittävistä epilepsian kaltaisten neurologisten häiriöiden tekijöistä. CBD on tehokas, koska sen rasvaliukoinen koostumus sallii läpäistä veri-aivoesteen tehokkaasti. Se tarjoaa tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia myös erilaisten tulehdusviestien ja immuunijärjestelmää säätelevien solujen kautta [11, 12, 13].

Opas CBD:n käyttöön epilepsian hoidossa

CBD:stä on tulossa yksi yleisimmistä hoitovaihtoehdoista epileptikoille. Koska CBD-markkinoita ei kuitenkaan juurikaan säädellä, liikkeellä on hälyttävä määrä huonolaatuisia tuotteita, jotka sisältävät epäpuhtauksia, esimerkiksi raskasmetalleja tai torjunta-aineita, jotka voivat vahingoittaa neuroneja ja mahdollisesti pahentaa epilepsian oireita.

On myös paljon yrityksiä, jotka myyvät öljyjä ja ilmoittavat pakkauksessa tietyn CBD-määrän. Kolmannen osapuolen testaus kuitenkin paljastaa, että pitoisuus on todellisuudessa vain murto-osa ilmoitetusta.

Kun on kyse CBD:n käytöstä epilepsian hoidossa, on tärkeää käyttää ainoastaan korkealaatuisia, varmuudella epäpuhtauksia sisältämättömiä ja tehokkaita tuotteita.

Meta-analyysin avulla on myös osoitettu, että runsaasti CBD:tä ja muita kannabinoideja ja terpeenejä sisältävästä täyden spektrin uutteesta on suurin hyöty epileptisten sairauksien hoidossa [2].

Tästä syystä suosittelemme etsimään nimenomaan tuotetta, jossa on CBD:tä vähintään 50 mg/ml, joka on valmistettu sertifioidusta orgaanisesta hampusta, ja jonka valmistaja on julkaissut kolmannen osapuolen testituloksia.

Reseptin saaminen kannabis-/CBD-lääkkeeseen

Vaikka jokaisella maalla on omia sääntöjä liittyen marihuanan lääkekäyttöön, useimmissa lääkekäytön hyväksyvissä maissa sitä määrätään epilepsian hoitoon. The National Institute of Health and Clinical Excellence valmistelee virallisia ohjeita lääkinnällisen kannabiksen määräämiseen. Epilepsian hoidon odotetaan olevan yksi tämän ohjeistuksen ensisijaisista aiheista, ja sen on määrä valmistua vuoden 2019 lopussa.

Jos asuinmaassasi ei ole mahdollisuutta saada lääketieteellistä marihuanaa, alhaisen THC-pitoisuuden hamppu-uutteet ovat erinomainen vaihtoehto. Nämä luokitellaan useimmissa maissa ravintolisiksi, eivätkä ne ole psykoaktiivisia.

Löydä oikea CBD-lisä epilepsian hoitoon

Markkinoilla on todella monia eri ​​kannabisyrityksiä, jotka myyvät CBD-öljyjä, kapseleita, tinktuureja ja paikallisesti käytettäviä ​​tuotteita – niinpä hyvän tuotteen erottaminen huonosta voi olla vaikeaa.

Yleisenä ohjenuorana kannattaa aina etsiä seuraavia ominaisuuksia:

• Tuotteet, jotka sisältävät täyden spektrin uutetta
• Pitoisuus vähintään 50 mg/ml
• Tuotteet, joista on julkaistu kolmannen osapuolen laboratoriotestit
• Sertifioidusta orgaanisesta hampusta valmistetut tuotteet
• Uutteet, joissa on alhainen THC-pitoisuus (alle 0,3 %)

Oikean CBD-muodon valitseminen

Pitäisikö minun käyttää kapseleita vai öljyjä?

Tämä on yleinen kysymys, jonka ihmiset esittävät ostaessaan CBD-tuotteita netistä.

Yleensä kapselit, tinktuurat, öljyt ja e-nesteet (vapeöljyt) ovat parhaita vaihtoehtoja ihmisille, jotka tarvitsevat säännöllisesti suuria CBD-annoksia joka päivä – kuten suurin osa epileptikoista. Kaikkia näitä vaihtoehtoja on saatavilla myös korkeatehoisina.

CBD-öljy on kaikkein suosituin muoto, sillä se tekee annostelusta yksinkertaista, se säilyy pitkään, se on yksi CBD:n halvimmista muodoista ja sillä on korkea biologinen hyötyosuus.

CBD-kapselit tarjoavat toisen loistavan vaihtoehdon niille, jotka haluavat yksinkertaisen tavan saada annoksensa ilman tarvetta mitata tai maistella CBD-öljyä. Kapselit ovat kuitenkin keskimäärin hieman kalliimpia kuin öljyt.

CBD-syötäviä on myös saatavilla, mutta niitä ei suositella päivittäiseksi CBD-lisäravinteeksi korkean sokeripitoisuuden ja annostelun epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Nämä ovat erinomaisia satunnaiseen käyttöön, mikäli haluat tehdä CBD:n käytöstä mielenkiintoisempaa (ja maukkaampaa), mutta eivät ole ihanteellinen vaihtoehto jokapäiväiseen käyttöön.

CBD-vapeöljyjä ja e-nesteitä on saatavilla niin ikään, ja monet epilepsiaa sairastavat ihmiset käyttävätkin juuri tätä menetelmää saadakseen CBD-annoksensa. Vapeöljyjen etuna on se, että CBD imeytyy verenkiertoon lähes välittömästi ja tarjoaa nopean helpotuksen oireisiin. Mikäli höyry ei ärsytä keuhkojasi ja et halua vältellä sitä muista syistä, pidä vapeöljyä aina käden ulottuvilla voidaksesi helpottaa ilmeneviä oireita nopeasti ilman tarvetta odottaa öljyjen tai kapseleiden imeytymistä ruoansulatuskanavan kautta.

Mikä on suositeltu CBD-annos?

Oikean annoksen määrittäminen epilepsian hoitoon on vaikeaa, ja sen löytäminen käy todennäköisesti yrityksen ja erehdyksen kautta.

Kaikki reagoivat CBD:hen eri tavoin. Jotkut tarvitsevat suuria annoksia, toiset paljon pienempiä. Et voi olla varma tarvitsemastasi ihanteellisesta annoksesta ennen kuin kokeilet.

Yleensä epilepsiaa sairastavat henkilöt tarvitsevat keskimääräistä suurempia annoksia saadakseen maksimaalisen hyödyn yhdisteestä. Siksi suosittelemmekin ostamaan korkean pitoisuuden sisältävää CBD-öljyä. Jos ostat pienitehoisen CBD-tuotteen ja huomaat tarvitsevasi suuren annoksen saadaksesi kaipaamasi hyödyt, sinun on todennäköisesti otettava koko pullo kerrallaan. Korkean pitoisuuden öljyt kestävät kauemmin, sillä ne sisältävät saman määrän CBD:tä pienemmässä määrässä öljyä tai kapseleita.

Suosittelemme joka tapauksessa aloittamaan pienellä annoksella ja nostamaan sitä vähitellen ajan mittaan, kunnes saavutat annoksen, joka tarjoaa kaipaamaasi helpotusta.

Suositeltu vahvuus epilepsian hoitoon: korkea vahvuus

Olemme muodostaneet alla olevan annostelutaulukon painon ja vahvuuden perusteella.

Mikäli haluat oppia laskemaan annoksesi itse, tutustu laatimaamme CBD:n annosteluoppaaseen.

CBD-annokset painon ja vahvuuden (mg) mukaan

Loppupäätelmä: CBD epilepsian hoidossa

CBD on ehkä yksi mielenkiintoisimmista uusista hoitovaihtoehdoista epilepsiaan – mukaan lukien epileptisiin oireyhtymiin, kuten Dravet’n oireyhtymään, jotka vastustavat hoitoa ongelmallisen paljon.

Jotta CBD-lisästä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä epilepsian hoidossa, on syytä käyttää korkealaatuista täyden spektrin uutetta. On myös suositeltavaa valita korkean pitoisuuden vaihtoehto, koska useimmissa tapauksissa tarvitaan suuria annoksia, jotta voidaan saavuttaa samanlaisia hyötyjä kuin tieteellisessä kirjallisuudessa on ilmoitettu.

Tutustu joihinkin uusimpiin arvosteluihimme, jotta saada hyvän kuvan yrityksestä ja sen tuotteista ennen ostamista. Muista ostaa ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka on valmistettu sertifioidusta orgaanisesta hampusta ja jotka on testattu kolmannen osapuolen laboratoriossa puhtauden ja tehon varmistamiseksi.

Jos tuote ei täytä näitä ehtoja, sitä on järkevintä vältellä epilepsian hoidossa. Et takuulla halua pahentaa oireita entisestään.

Lähteet

1. Iannotti, F. A., Hill, C. L., Leo, A., Alhusaini, A., Soubrane, C., Mazzarella, E., … & Stephens, G. J. (2014). Nonpsychotropic plant cannabinoids, cannabidivarin (CBDV) and cannabidiol (CBD), activate and desensitize transient receptor potential vanilloid 1 (TRPV1) channels in vitro: potential for the treatment of neuronal hyperexcitability. ACS chemical neuroscience, 5(11), 1131-1141.
2. Pamplona, F. A., daSilva, L. R., & Coan, A. C. (2018). Potential clinical benefits of CBD-rich Cannabis extracts over purified cannabidiol (CBD) in treatment-resistant epilepsy: observational data meta-analysis. Frontiers in neurology, 9, 759.
3. Miller, J. W. (2011). How dangerous is epilepsy?. Epilepsy currents, 11(3), 84-85.
4. Jones, N. A., Hill, A. J., Smith, I., Bevan, S. A., Williams, C. M., Whalley, B. J., & Stephens, G. J. (2010). Cannabidiol displays antiepileptiform and antiseizure properties in vitro and in vivo. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics, 332(2), 569-577.
5. Wade, D. T., Collin, C., Stott, C., & Duncombe, P. (2010). Meta-analysis of the efficacy and safety of Sativex (nabiximols), on spasticity in people with multiple sclerosis. Multiple Sclerosis Journal, 16(6), 707-714.
6. Martín-Moreno, A. M., Reigada, D., Ramírez, B. G., Mechoulam, R., Innamorato, N., Cuadrado, A., & de Ceballos, M. L. (2011). Cannabidiol and other cannabinoids reduce microglial activation in vitro and in vivo: relevance to Alzheimers′ disease. Molecular pharmacology, mol-111.
7. Barnes, M. P. (2006). Sativex®: clinical efficacy and tolerability in the treatment of symptoms of multiple sclerosis and neuropathic pain. Expert opinion on pharmacotherapy, 7(5), 607-615.
8. Kwiatkoski, M., Guimaraes, F. S., & Del-Bel, E. (2012). Cannabidiol-treated rats exhibited higher motor score after cryogenic spinal cord injury. Neurotoxicity research, 21(3), 271-280.
9. Dirikoc, S., Priola, S. A., Marella, M., Zsürger, N., & Chabry, J. (2007). Nonpsychoactive cannabidiol prevents prion accumulation and protects neurons against prion toxicity. Journal of Neuroscience, 27(36), 9537-9544.
10. Vezzani, A., French, J., Bartfai, T., & Baram, T. Z. (2011). The role of inflammation in epilepsy. Nature reviews neurology, 7(1), 31.
11. Srivastava, M. D., Srivastava, B. I. S., & Brouhard, B. (1998). Δ9 tetrahydrocannabinol and cannabidiol alter cytokine production by human immune cells. Immunopharmacology, 40(3), 179-185.
12. Kozela, E., Pietr, M., Juknat, A., Rimmerman, N., Levy, R., & Vogel, Z. (2010). Cannabinoids Δ9-tetrahydrocannabinol and cannabidiol differentially inhibit the lipopolysaccharide-activated NF-κB and interferon-β/STAT proinflammatory pathways in BV-2 microglial cells. Journal of biological chemistry, 285(3), 1616-1626.
13. Vuolo, F., Petronilho, F., Sonai, B., Ritter, C., Hallak, J. E., Zuardi, A. W., … & Dal-Pizzol, F. (2015). Evaluation of serum cytokines levels and the role of cannabidiol treatment in animal model of asthma. Mediators of inflammation, 2015.