Mikä on munuaissairaus?

Munuaiset ovat vastuussa useiden yhdisteiden suodattamisesta verenkierrosta. Ne suodattavat vettä ja yhdisteitä verestä jatkuvasti – ne myös päättävät, kuinka paljon näistä suodatetuista yhdisteistä niiden pitäisi laittaa takaisin verenkiertoon.

Koko prosessi on suunniteltu säilyttämään tasapaino veressä. Kaikki veren pH:sta verenpaineeseen on kiinni terveestä munuaistoiminnasta, joka pitää ne optimaalisella tasolla. Munuaiset ovat myös mukana ylläpitämässä homeostaasia eli tasapainoa vapauttamalla hormoneja kuten erytropoietiinia, kalsitriolia ja reniiniä.

Kaikki munuaisongelmat voivat aiheuttaa nopeasti yleisiä ongelmia koko kehossa. Myrkylliset yhdisteet voivat kerääntyä verenkiertoon, veren pH voi muuttua (mikä voi johtaa kuolemaan) ja verenpaine voi alkaa nousta.

Munuaissairaus voi aiheuttaa vakavia seuraamuksia, kuten:

• Korkea verenpaine
• Sydämen vajaatoiminta
• Hyperkalemia
• Uremia
• Anemia
• Vuotohäiriöitä
• Asidoosi
• Hyperkalsemia
• Hyperparatyreodismi
• Iho-ongelmat
• Alentunut immuunijärjestelmän toiminta
• Seksuaalisuuden aleneminen
• Neurologiset oireet
• Kuolema

Munuaissairauden diagnosointi

Munuaissairaus diagnosoidaan tekemällä lukuisia testejä ja tutkimuksia ja ottamalla huomioon oireet ja perheen sairaushistoria.

Munuaisten vajaatoiminnan tunnusmerkkinä on niin sanottu arvioitu glomerulaarinen suodatusnopeus (eGFR). Tämä mittaus kertoo nesteen määrän, joka voi kulkea munuaisten läpi. Jos eGFR-numero on alhainen, munuaiset eivät toimi täydellä teholla.

EGFR:n tulkinta munuaissairaudessa

• Yli 90 eGFR – optimaalinen munuaistoiminta
• 60 – 89 eGFR – lievästi alentunut munuaistoiminta
• 30 – 59 eGFR – keskivaikea munuaisten vajaatoiminta
• 15 – 29 eGFR – vaikea munuaisten vajaatoiminta
• Kaikki alle 15 eGFR – loppuvaiheen munuaissairaus

Munuaisten vajaatoiminnan muut merkit

• Alhainen uraattipitoisuus
• Alhainen kreatiniinipitoisuus
• Matala urea:kreatiniinisuhde
• Korkea virtsan kalsium
• Matala virtsan fosfaatti

Munuaissairauden oireet

• Pahoinvointi
• Oksentelu
• Unihäiriöt
• Ruokahaluttomuus
• Lihaskouristukset
• Jalkojen ja nilkkojen turvotus
• Krooninen kipu
• Väsymys
• Kasvojen, ranteiden tai vatsan turvotus
• Vaahtoutuva virtsa
• Virtsan värjäytyminen tummaksi
• Polttava tunne virtsatessa
• Virtsaamistarve
• Keskiselkäkipu
• Korkea verenpaine
• Kutina
• Ruokahaluttomuus
• Keskittymisvaikeudet
• Ihon tummuminen
• Lihaskouristelu
• Ureeminen kiteytyminen
• Pahoinvointi/oksentelu
• Osteodystrofia
• Heikentynyt immuunijärjestelmän toiminta

Munuaissairauden syitä

Munuaisilla on tärkeä rooli verenpaineen säätelyssä ja kuona-aineiden suodattamisessa pois verenkierrosta. Suodattimena munuaiset ovat uskomattoman tarkkoja – ne pystyvät suodattamaan yhdisteitä mikroskooppisella tasolla. Munuaisten toiminnallista, suodattavaa yksikköä kutsutaan nefroniksi.

Kummassakin munuaisessa on noin miljoona nefronia, jotka tekevät jatkuvasti ylitöitä poistaakseen ei-toivotut yhdisteet verestä sen kulkiessa munuaisten läpi. Yhdessä päivässä munuaiset suodattavat noin 180 litraa verta.

Munuaisten nefronit ovat hyvin herkkiä ja vahingoittuvat helposti myrkyllisten yhdisteiden päädyttyä verenkiertoon.

Esimerkiksi yksi yleisimmistä munuaissairauden syistä on diabetes. Diabetekseen liittyvä korkea verensokeritaso voi vahingoittaa kudoksia ympäri kehoa – myös munuaisten herkkiä nefroneita.

Sitä mukaa kun nefronit vahingoittuvat, jäljellä olevien nefronien rasitustaso kasvaa, mikä lisää niiden vahingoittumisen mahdollisuutta.

Joitakin yleisiä syitä munuaissairauksiin ovat:

• HIV/AIDS
• Lupus
• Hepatiitti B
• Hepatiitti C
• Iatrogeeninen vaurio
• Diabetes
• Korkea verenpaine
• Sydänsairaus
• Tupakointi
• Liikalihavuus

Mitä ovat munuaissairauden tavanomaiset hoitovaihtoehdot

Useimmat tämän sairauden hoitovaihtoehdot käsittelevät taudin oireita.

Munuaisten vaurioitumisen edetessä potilaat saattavat joutua läpikäymään säännöllisiä dialyysihoitoja veren keinotekoiseksi suodattamiseksi. Myös munuaissiirtoja käytetään pitkälle kehittyneissä munuaissairauksissa.

Suositut lääkehoidot munuaissairauteen:

1. Opiaatit – kipujen hallitsemiseen
2. Verenpainelääkkeet – korkean verenpaineen hallitsemiseen
3. Nesteenpoistolääkkeet – verenpaineen alentamiseen

Opas CBD:n käytöstä munuaissairauksiin

Vaikka kliinisiä tutkimuksia CBD:n ja muiden kannabinoidien erityisestä roolista munuaisissa ei ole, on kuitenkin näyttöä siitä, että CBD voi suojata munuaisia ​​vaurioilta tai hidastaa munuaissairauden etenemistä [1].

Endokannabinoidijärjestelmä on läsnä koko kehossa. Lähes jokaisessa elimessä on joko CB1- tai CB2-reseptoreita – monissa on jopa molemmat.

Munuaisissa on molemmat näistä reseptoreista, mikä viittaa siihen, että endokannabinoidijärjestelmällä on merkittävä tehtävä tämän tärkeän kudoksen toiminnassa. On kuitenkin yhä kiistanalaista, mitä tehtävää tämä tarkkaan ottaen koskee.

Uskotaan, että endokannabinoidireseptorit ovat enemmänkin osassa elimen vaurioiden hoitamisessa, eivätkä ne ole niinkään erityisiä toimintoja. Näin endokannabinoidijärjestelmä toimii myös maksassa. Endokannabinoidijärjestelmä ei näytä olevan aktiivinen, ennen kuin elimeen tulee vaurioita.

Uskotaan, että endokannabinoidijärjestelmällä on tukeva – jopa puolustava – rooli tässä elimessä, kun tauti alkaa kehittyä.

Mitä tutkimukset sanovat?

Eräässä tutkimuksessa hiirille annettiin myrkyllinen annos sisplatiinia (yhdiste, jonka tiedetään aiheuttavan peruuttamattomia munuaisvaurioita) ja CBD:tä, jotta voitiin tutkia, suojaako se munuaisia ​​vaurioilta vai ei. Kolme päivää hoidon jälkeen tutkijat totesivat, että hiirten, joille annettiin CBD:tä, munuaisissa oli huomattavasti vähemmän tulehdusta, kuollutta kudosta ja toiminnan heikkenemistä [1].

Kuinka paljon CBD:tä minun pitäisi ottaa munuaissairauden hoitoon?

Munuaissairaus on vakava sairaus, joten mahdolliset hoitovaihtoehdot tulisi käydä läpi lääkärin kanssa. Tämä tila voi johtaa nopeasti vakaviin seurauksiin.

Niinpä monet munuaissairaudesta kärsivät kääntyvät CBD:n puoleen lisähoitovaihtoehtona yhdessä muiden lääkkeiden ja ruokavalion/elämäntapamuutosten kanssa.

Oikean CBD-annoksen löytäminen voi olla haaste, sillä yhdiste vaikuttaa eri tavoin eri ihmisillä.

Valitettavasti ei ole tehty paljoakaan tutkimusta, jossa korostuisi CBD:n tehokas annos munuaissairauksiin – useimmat tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat tutkineet CBD:n käytön turvallisuutta munuaissairauden aikana (positiivisin tuloksin) ja lisäksi on tehty eläinkokeita sen toimintamekanismin selvittämiseksi.

Voimme käyttää hyväksi annostietoa samankaltaisista sairauksista, kuten maksa- tai sydän- ja verisuonitaudista, joihin liittyy samanlaisia ​​vaikutusmekanismeja. Yleensä nämä sairaudet vaativat suurempia CBD-annoksia vaikutusten aikaansaamiseksi.

Siksi on todennäköistä, että CBD:n hoitoannoksen tulee olla asteikon yläpäässä, jotta se olisi hyödyllinen munuaissairauden hoidossa.

Aina kun käytät CBD:tä (tai mitä tahansa ravintolisää) ensimmäistä kertaa, on tärkeää, että aloitat pienellä annoksella ja kasvatat annosta vähitellen ajan mittaan, kun huomaat, miten se vaikuttaa sinuun yksilöllisesti.

Suosittelemme, että aloitat pienen vahvuuden annoksella ja kasvatat sitä hitaasti ajan mittaan keskikokoisiin tai voimakkaisiin annoksiin.

CBD-annosvahvuuden laskeminen painon mukaan

Näiden tietojen perusteella voit laskea, miltä alhainen, keskisuuri tai suuri CBD-annos saattaa näyttää.

Tämän helpottamiseksi olemme lisänneet alle annostelukaavion painon ja haluttujen vahvuuksien perusteella.

CBD:n päivittäiset annokset painon ja vahvuuden mukaan (mg)

Loppupäätelmät: CBD munuaissairauden hoidossa

Munuaissairaus on vakava, hengenvaarallinen sairaus, joka aiheuttaa vajaatoimintaa munuaisissa.

Koska munuaisilla on kriittinen rooli homeostaasin säätämisessä ja myrkyllisten metabolisten sivutuotteiden suodattamisessa verenkierrosta, munuaisten vajaatoiminta voi johtaa nopeasti merkittäviin sivuvaikutuksiin tai kuolemaan.

Vaikka CBD:n on osoitettu olevan turvallinen munuaissairauden kanssa käytettäessä, ja se voi jopa tarjota hyödyllisiä vaikutuksia taudin etenemisen suhteen, on tärkeää puhua hoitavan lääkärin kanssa ennen CBD:n tai minkään muun ravintolisän käyttämistä.

On näyttöä siitä, että CBD:tä voidaan käyttää munuaissairauksiin liittyvän kivun hoitoon ja että se voi tarjota jopa suoraa suojaa itse munuaisille.

Tähän sairauteen sopivan annoksen määrittämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Alustavat tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että tämän tilan hoitoa varten tarvitaan suurempia annoksia.

Lähteet

1. Pan, H., Mukhopadhyay, P., Rajesh, M., Patel, V., Mukhopadhyay, B., Gao, B., … & Pacher, P. (2009). Cannabidiol attenuates cisplatin-induced nephrotoxicity by decreasing oxidative/nitrosative stress, inflammation, and cell death. Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics, 328(3), 708-714.
2. Go, A. S., Chertow, G. M., Fan, D., McCulloch, C. E., & Hsu, C. Y. (2004). Chronic kidney disease and the risks of death, cardiovascular events, and hospitalization. New England Journal of Medicine, 351(13), 1296-1305.
3. Coresh, J., Selvin, E., Stevens, L. A., Manzi, J., Kusek, J. W., Eggers, P., … & Levey, A. S. (2007). Prevalence of chronic kidney disease in the United States. Jama, 298(17), 2038-2047.
4. Hampson, A. J., Grimaldi, M., Axelrod, J., & Wink, D. (1998). Cannabidiol and (−) Δ9-tetrahydrocannabinol are neuroprotective antioxidants. Proceedings of the National Academy of Sciences, 95(14), 8268-8273.
5. El-Remessy, A. B., Al-Shabrawey, M., Khalifa, Y., Tsai, N. T., Caldwell, R. B., & Liou, G. I. (2006). Neuroprotective and blood-retinal barrier-preserving effects of cannabidiol in experimental diabetes. The American journal of pathology, 168(1), 235-244.