Onko CBD tehokas migreenipäänsärkyjen hoidossa?

CBD-öljy tarjoaa monia etuja.

Sitä pidetään tulehdusta ja kipua lievittävänä sekä neuroprotektiivisena yhdisteenä. Se vähentää ahdistusta, auttaa masennukseen ja tehostaa immuunijärjestelmää.

Mutta voiko se lopettaa migreeniin liittyvät päänsäryt?

Kannabista on käytetty jo tuhansia vuosia eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Jotkut sen käyttötarkoituksista olivat hyvin samanlaisia, toiset taas ainutlaatuisia tietyille heimoille tai yhteisöille.

Yksi kasvin yleisimmistä käyttötarkoituksista on päänsärkyjen hoito.

Kannabiskasvi ja sen sisältämät kannabinoidit todellakin tarjoavat tehokkaita terapeuttisia etuja vaikeasti hoidettaviin oireisiin ja sairauksiin, esimerkiksi juuri migreenipäänsärkyihin.

Mihin sen teho perustuu?

Kannabinoidit eivät toimi ainoastaan yhdellä tavalla, vaan niillä on useita eri keinoja käsitellä samaa ongelmaa.

Nämä kasvin erilaiset vaikutukset toimivat yhdessä hermoston rauhoittamiseksi, tulehdusprosessien vakauttamiseksi ja kivun etenemisen säätämiseksi.

Kun kaikki nämä elementit toimivat yhdessä, kannabinoidit voivat tarjota uskomattomia migreenin vastaisia ​​etuja.

Näiden etujen saavuttamiseksi on tärkeää ottaa CBD-öljyä pitkän aikaa ja käyttää vain korkealaatuista CBD-öljyä.

Mitä migreenit ovat?

Migreeni on vakavan ja toistuvan päänsäryn muoto.

Monissa tapauksissa tämä päänsärky tuntuu vain pään toisella puolella ja aiheuttaa sykkivää kipua.

Migreenit kestävät tyypillisesti 2–8 tuntia, mutta ne voivat joissakin tapauksissa kestää jopa kolme päivää.

Päänsärkyjen ohella migreeniä sairastavat saavat usein myös muita oireita, esimerkiksi pahoinvointia, valo-, ääni- ja hajuherkkyyttä sekä näköhäiriöitä.

Migreenipäänsäryn neljä vaihetta

Migreenissä on yleensä erillisiä vaiheita. Nämä eivät ole aina läsnä ja ne voivat vaihdella paljon kohtauksesta toiseen.

Vaihe 1: Prodromaalivaihe (ennakoivat oireet)

Tämä vaihe voi alkaa joko päiviä, tunteja tai minuutteja ennen migreenikohtausta. Tämä on yleinen varoitusmerkki siitä, että migreenikohtaus on lähestymässä.

Vaihe sisältää monenlaisia ​​oireita, jotka ilmenevät ennen varsinaista päänsärkyä.

Esimerkkejä prodromaalivaiheen yleisimmistä oireista:

• Ärsyyntyvyys
• Masennus
• Euforia
• Lihassärky ja jäykkyys
• Ummetus tai ripuli
• Uupumus
• Ruoan himo
• Herkkyys ärsykkeille (valo, ääni, haju, maku, kosketus)

Vaihe 2: Auravaihe

Auravaiheen aikana ihmiset kokevat outoja muutoksia näössä ja/tai aistimuksissa. Se voi muuttaa värien havaitsemista tai hajujen ja makujen kokemista, ja voi vaikuttaa mielialaan dramaattisesti.

Auravaihe kestää tyypillisesti noin 1–2 tuntia.

Useimmille säännöllisistä migreeneistä kärsiville ihmisille tämä on varmin merkki siitä, että kohtaus on tulossa. Jotkut ihmiset voivat jopa arvioida tulossa olevan migreenin voimakkuuden auravaiheen oireiden vakavuuden perusteella.

Auravaiheen oireita voivat olla esimerkiksi:

• Näköhäiriöt
• Muutokset maku-, valo-, haju-, kuulo- ja tuntoaistimuksissa.
• Puheeseen tai kieleen liittyvät ongelmat
• Pyörivä tunne
• Lihasheikkous
• Kuulo- tai näköhallusinaatiot
• Vainoharhaisuus
• Uupumus

Vaihe 3: Kipuvaihe

Tämä on ensimmäinen vaihe, jota ajattelemme migreenistä puhuttaessa.

Tämä vaihe voi vaihdella voimakkaasti ja se on yleensä hyvin arvaamaton jopa ihmisillä, joilla on migreenipäänsärkyä säännöllisesti.

Useimmissa tapauksissa migreenipäänsärky on toispuolista, mutta se voi aivan yhtä hyvin tuntua myös pään molemmilla puolilla. Jotkut kokevat kipua pään etupuolella, toiset takaosassa ja jotkut keskellä.

Kipuvaiheen oireisiin kuuluu:

• Vaikea sykkivä pääkipu
• Aistiherkkyys (valo, ääni, maku, haju, kosketus)
• Pahoinvointi/oksentelu
• Näön hämärtyminen
• Puhumisvaikeudet
• Pyörivä tunne
• Tihentynyt virtsaamistarve
• Kalpeus
• Hikoilu
• Ummetus tai ripuli
• Niskakipu
• Sekavuus
• Ärtyneisyys

Vaihe 4: Postdromaalivaihe (jälkioireet)

Postdromaalivaihe tapahtuu migreenin jälkeen.

Monet tämän vaiheen kokevat ihmiset sanovat, että se muistuttaa krapulaa, mutta oireet voivat kestää useita päiviä. Jotkut tuntevat jopa painetta tai lievää kipua niissä kohdissa, joissa migreeni tuntui eniten.

Postdromaalivaihe voi saada ihmiset väsyneiksi ja masentuneiksi muutaman päivän ajan kohtauksen jälkeen.

Joissakin tapauksissa ihmiset voivat huomata tuntevansa olonsa tässä vaiheessa epätavallisen virkeäksi ja selkeäksi. Joissakin raporteissa on jopa havaittu euforiaa niinkin kauan kuin viikko tapahtuman jälkeen.

Migreenipäänsäryn syyt

Migreenit ovat yleensä hyvin hankalia tutkijoille. Niitä on vaikea ennustaa ja vieläkin vaikeampaa on jäljittää tietty syy niiden takana.

Monet asiat stressistä ja hormonitasoista allergioihin ja kemikaaleille altistumiseen. Näitä kaikkia pidetään tekijöinä ja mahdollisina syinä migreenin takana, mutta ne voivat vaihdella paljon ihmisestä toiseen.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä migreenipäänsärylle on hormonitasot.

Tämä johtuu siitä, että migreenit ovat yleisempiä nuorilla pojilla juuri ennen murrosikää ja 2 tai 3 kertaa todennäköisempiä naisilla kuin miehillä. Lisäksi migreenit vähenevät raskauden ja vaihdevuosien aikana.

Kaikki edellä mainitut tekijät voidaan jäljittää hormonitasojen vaihteluihin, vaikka tutkijat eivät vieläkään tiedä, miten se tarkalleen ottaen toimii.

Migreenin todellisesta syystä on olemassa useita suosittuja teorioita, mukaan lukien:

1. Serotoniinin vapautuminen verihiutaleista

Serotoniini on välittäjäaine, ja sillä on monia tehtäviä elimistössä. Se säätelee suurta osaa tunteistamme, seksuaalitoiminnastamme, hormonitasapainostamme ja muististamme.

Yksi johtavista teorioista migreenin syystä on serotoniinin liiallinen vapautuminen verihiutaleista.

Mitä tämä tarkoittaa?

Verihiutale on tietyntyyppinen solu, joka kulkee verenkierrossa ja jolla on tärkeä rooli muun muassa kehon tulehduksen seuraamisessa ja kontrolloinnissa. Yksi tapa tehdä tämä on vapauttaa pieniä määriä serotoniinia.

Joissakin tapauksissa nämä verihiutaleet voivat ylireagoida tilanteeseen ja vapauttaa suuria määriä serotoniinia verenkiertoon. Tämä aiheuttaa sen, että keho menee shokkitilaan kyseisellä alueella [1].

Kun tämä tapahtuu aivojen verisuonissa, seurauksena voi olla oireita kuten voimakasta kipua, vaikeuksia orientoitua ja yliherkkyyttä ärsykkeille, esimerkiksi valolle tai hajuille.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Jos voimme lopettaa serotoniinin liiallisen vapautumisen verihiutaleista, pystymme ehkä pysäyttämään tai estämään migreenipäänsärkyjä.

2. Tulehdus

Tarvitsemme tulehdusta pysyäksemme terveinä.

Se on meidän kehomme tapa napata ja tuhota sinne tunkeutuvat bakteerit ja virukset. Tulehdus edistää paranemista ja estää lisävaurioita aiheuttamalla kipua ja punoitusta, jotka muistuttavat meitä varomaan kyseistä kehonosaa.

Valitettavasti tulehdus voi lähteä käsistä, mikä aiheuttaa monia erilaisia ​​terveysongelmia ympäri kehoa.

Yksi tällainen ongelma on migreenipäänsärky.

Solujen sisällä oleva proteiini, joka tunnetaan nimellä tumatekijä kappa-beeta (lyh. NFKB), on vastuussa tulehduksellisten yhdisteiden muodostumisen säätelystä soluissa.

NFKB on merkittävä tekijä migreenipäänsärkyjen takana. Kun tämän proteiinin tasapaino järkkyy, seurauksena voi olla liiallinen määrä tulehdusviestimiä (IL-1B, IL-6 ja TNF-a). Nämä viestimet sitten käynnistävät tulehdus- ja kipuaallon hermostossa. [2].

Koska nämä viestimet ovat lyhytikäisiä, ongelma väistyy yleensä muutaman tunnin kuluessa, jolloin migreeni häviää vähitellen.

Tämä syy on erityisen yleinen ihmisillä, jotka ovat yliherkkiä ruoka-aineille ja muille allergeeneille. Astmasta ja heinänuhasta kärsivillä ihmisillä on myös suurempi riski saada migreenejä, jotka johtuvat tästä syystä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos voimme pysäyttää NFKB:n yliaktivoitumisen, pystymme mahdollisesti ehkäisemään migreenejä.

3.Verisuonten ja valtimoiden lihassupistukset

Kaikissa valtimoissa on ohut kerros lihaksia.

Nämä lihakset on suunniteltu laajentumaan ja supistumaan verenpaineen hallitsemiseksi ja ne antavat mahdollisuuden suunnata tarpeen vaatiessa enemmän verta elintärkeisiin elimiin, kuten aivoihin.

Hyvä esimerkki tästä on se, kun olemme ulkona kylmässä.

Kehon sisäisen lämpötilan säilyttämiseksi käsien, jalkojen ja nenän verisuonet supistuvat ja hidastavat veren virtausta alueelle. Tämä auttaa pitämään lämpimän veren lähempänä sisäelimiä.

On myös muita syitä veren suuntaamiseen. Tätä tapahtuu esimerkiksi aterian jälkeen kun ruoansulatuselimistö tarvitsee enemmän verta, tai traumaattisen vamman jälkeen, jolloin vaurioituneella alueella tarvitaan enemmän tuoretta happea ja ravinteita.

Tämä järjestelmä on erityisen herkkä aivojen tärkeillä alueilla.

Joskus verisuonia kontrolloivat lihakset voivat supistua, mikä aiheuttaa vakavia migreenipäänsärkyjä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Jos voimme pysäyttää liialliset verisuonten lihassupistukset aivoille verta kuljettavissa valtimoissa, voimme lopettaa migreenit.

Migreenin hoidot

Migreenin hoitoon saattaa kuulua monia yrityksiä ja erehdyksiä.

Tämä johtuu siitä, että migreenin kolmen eri syyn hoitamiseen käytettävät lääkkeet ovat erilaisia.

Jos yksi lääke ei toimi, lääkärit siirtyvät yleensä kokeilemaan toista lääkettä.

Useimmat migreeniä sairastavat ihmiset käyttävät käsikauppalääkkeitä kuten Panadolia, Buranaa tai Aspiriinia, mutta ne auttavat ainoastaan hillitsemään kohtauksen voimakkuutta. Ne tekevät hyvin vähän migreenin poistamiseksi ja ovat harvoin riittävän vahvoja oireiden riittäväksi lievittämiseksi.

Lääkärit käyttävät migreenin estämiseksi erilaisia lääkkeitä, joihin lukeutuvat:

• Divalproex/natriumvalproaatti
• Eletriptaani
• Frovatriptaani
• Almotriptaani
• Metoprololi
• Naratriptaani
• Propranololi
• Ritsatriptaani
• Sumatriptaani
• Topiramaatti
• Tsolmitriptaani

Useimpiin näistä lääkkeistä liittyy pitkä lista negatiivisia sivuvaikutuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi haavaumat, sydänkohtaus, munuaisvaurio ja aivohalvaus.

Tästä syystä monet toistuvista migreeneistä kärsivät ihmiset etsivät apua muista lääkkeistä.

Kasviperäiset lääkkeet migreenin hoidossa

Tavanomaisissa lääkkeissä on selviä etuja kasviperäisiin lääkkeisiin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan koske migreenipäänsärkyjä.

On monia yrttejä, joilla on hyvin tunnettuja etuja migreenipäänsärkyjen hoidossa ja ehkäisyssä.

Esimerkiksi reunuspietaryrtti eli reunuspäivänkakkara on pieni pietaryrttien sukuun kuuluva kasvi, joka tarjoaa suoraa apua kaikkiin kolmeen prosessiin, joiden uskotaan aiheuttavan migreenipäänsärkyjä.

Toinen kasvi, joka on osoittanut merkittäviä etuja sekä migreenipäänsärkyjen syiden että oireiden hoidossa, on kannabiskasvi.

Tällaiset kasvit sisältävät usein kymmeniä, ellei jopa satoja eri kemikaaleja. Toisin kuin lääkkeiden kohdalla, tämä vaikeuttaa niiden tarkkojen vaikutusten mittaamista ja antaa lisäedun, jota voisimme kutsua monipuoliseksi lähestymistavaksi hoitoon.

Tämä tarkoittaa, että kannabiksen sisältämien kemikaalien sarja tarjoaa samanlaisia ​​etuja sairauden hoitoon, mutta tekee sen useilla erilaisilla mekanismeilla.

Esimerkiksi kannabiskasvin lehdet ja hartsi sisältävät jopa 80 erilaista kannabinoidia ja reilusti yli 100 erilaista terpeeniä.

Jotkut näistä kannabinoideista auttavat pysäyttämään valtimoiden supistukset, toiset puolestaan vakauttavat immuunisoluja ja paljon muuta.

Kannabiksella on huomattavasti suuremmat mahdollisuudet korjata ongelma, sillä se tarjoaa useita hoitovaihtoehtoja tiettyyn sairauteen.

Tämä on yleinen tekniikka, jota onkologit käyttävät syöpää vastaan taistellessaan. Käyttämällä useita kemoterapeuttisia lääkkeitä, joista kukin toimii hieman eri tavalla, heillä on paljon suuremmat mahdollisuudet valita oikea ja parantaa potilaan syöpä.

Kannabis migreenin hoitoon

Marihuanaa on käytetty päänsärkyjen hoitoon ainakin 1600-luvulta lähtien.

Se voi auttaa päänsärkyyn usealla eri tavalla:

1. Se estää serotoniinin vapautumista verihiutaleista

Olemme tienneet jo pitkään kannabiksen kyvystä estää serotoniinin vapautumista verihiutaleista [4]. THC tekee tämän suoraan, kun taas CBD tekee sen epäsuorasti kehon tärkeimmän luonnollisen endokannabinoidin, anandamidin kautta. [5].

Tämä vaikutus auttaa sekä ehkäisemään että hoitamaan migreenejä, jotka aiheutuvat verihiutaleiden liiallisesta serotoniinin vapauttamisesta.

Mielenkiintoista on se, että tämä sama vaikutus serotoniinin vapautumiseen on myös yksi tärkeimmistä tavoista, joilla CBD:tä voidaan käyttää pahoinvoinnin ja oksentelun hoitoon – jotka molemmat ovat myös yleisesti migreeniin liittyviä oireita.

2. Se alentaa tulehdusta

Yksi tapa, jolla marihuanaa käytettiin aikaisemmin päänsärkyjen hoitoon, oli kääriä sen märkiä lehtiä pään ja kaulan ympärille ja pitää niitä siinä useita tunteja kerrallaan [6]. Tämä pääasiassa sumerilaisten keskuudessa dokumentoitu käytäntö on todennäköisesti suora seuraus näistä tulehdusta alentavista vaikutuksista.

Nykyaikaiset migreenihoidot sisältävät usein tulehduskipulääkkeitä kuten aspiriinia tai parasetamolia.

CBD vaikuttaa useiden erilaisten tulehdusreittien kautta, mukaan lukien adenosiinin [8] sekä kahden tärkeimmän NFKB:hen liittyvän tulehdusyhdisteen [9], joita pidetään yhtenä migreenipäänsärkyjen tärkeimmistä mahdollisista syistä.

3. Se pysäyttää verisuonten supistukset

Kolmoishermo on pääasiallisesti vastuussa siitä, että aivojen verisuonijärjestelmän supistukset lähtevät käsistä – erityisesti silloin, kun on kyse sarjoittaisesta päänsärystä.

Yksi tärkeimmistä syistä tämän takana on hyperaktiivisuus, johon liittyy N-metyyli-D-aspartaatti (NMDA)/glutamaattijärjestelmä. Tämä järjestelmä on vastuussa monien stimuloivien toimintojen aiheuttamisesta aivoissa.

Se muistuttaa auton kaasupoljinta. Kun sitä käytetään aktiivisesti, kierrosluku kasvaa ja auto kulkee nopeammin.

Aivoissa toiminto on hyvin samanlainen. Kun NMDA on aktiivinen, neuronit toimivat nopeammin ja nopeammin.

Aivan kuin autossa, myös aivoissa on jarrupoljin. Me kutsumme tätä Gamma-aminovoihapoksi – tai tuttavallisemmin GABA:ksi. Se hidastaa meitä ja auttaa meitä rentoutumaan, suorana vastakohtana NMDA:n vaikutuksille.

Joissakin tapauksissa NMDA-aktiivisuus voi lähteä käsistä, jolloin aivojen verisuonijärjestelmää kontrolloiva kolmoishermo menettää kontrollin ja aloittaa supistukset. Tämä aiheuttaa vakavia migreenipäänsärkyjä, jotka voivat kestää tunteja.

CBD hidastaa tätä prosessia painamalla jarrupoljinta (GABA) [10], hidastamalla kaikkea ja pysäyttämällä valtimojärjestelmän supistukset.

4. Se estää kivun siirtymisen

Yksi CBD:n tärkeimmistä toimista on kivun siirron estäminen.

CBD on yleinen modulaattori. Tämä tarkoittaa sitä, että se ei toimi millään yksittäisellä reitillä ja pakota signaaleja suuntaan tai toiseen.

Sen sijaan se lisää kehon kykyä säädellä itse itseään.

Sen toimintaa voisi verrata siihen, että rakennusmiehille annettaisiin paremmat työkalut. Silloin he tekisivät samaa työtä kuin ennenkin, mutta tehokkaammin ja paremmin.

Tämä on tietysti todella yksinkertaistettu vertauskuva, mutta on tärkeää ymmärtää, miten CBD estää kipua.

Kipu on hyödyllinen asia keholle, sillä se varoittaa meitä, kun jokin ei ole kunnossa. Se voi kuitenkin toimia meitä vastaan silloin, kun kipu muuttuu niin vakavaksi, että se heikentää toimintakykyä.

Tästä syystä kehossa on useita erilaisia ​​prosesseja, joiden tarkoituksena on säännellä sitä, kuinka paljon kipua todellisuudessa havaitsemme. Ne toimivat samaan tapaan kuten kaiuttimien äänenvoimakkuuden säätimen kääntäminen – ne voimistavat kivun tunnetta silloin, kun meidän täytyy tuntea enemmän ja vaimentavat sitä, kun se alkaa vaikuttaa meihin negatiivisesti.

Migreenin kohdalla tämä kivun voimakkuus on käännetty kaakkoon.

CBD auttaa tukemaan prosesseja, joiden tarkoituksena on hillitä tätä, kertomalla joillekin vastuussa oleville reseptoreille (kuten TRPV1 ja opioidireseptorit), että on aika puuttua peliin ja kääntää äänenvoimakkuus takaisin sopivalle tasolle.

Kuinka CBD-öljyä käytetään migreenipäänsärkyjen hoitoon?

Nyt kun olemme tutustuneet yksityiskohtaisesti siihen, miten migreenit toimivat, ja miten CBD:tä ja muita kannabinoideja voidaan käyttää niiden ehkäisemiseen tai hoitoon, on aika ryhtyä puhumaan oikeasta tavasta käyttää CBD-öljyä tehokkaasti.

CBD-öljyn annostelu

CBD:n annosteleminen voi olla haastavaa, varsinkin kun se tuppaa toimimaan hieman eri tavalla eri ihmisillä.

Joillekin ihmisille riittää pieni annos vaikutusten aikaansaamiseksi, kun taas toiset tarvitsevat paljon suurempia annoksia. Tämä voi tehdä annostelusta vaikeaa aluksi, mutta kun huomaat, miten se toimii juuri sinun kehossasi, se on hyvin yksinkertaista.

On olemassa joitakin yleisiä CBD-annostusohjeita, joita voit seurata oikean aloitusannoksen selvittämiseksi ja oppiaksesi, miten säätää sitä tehokkaasti.

Mainittakoon vielä, että on tärkeää muistaa, että monet migreenille alttiit ihmiset ovat yleensä herkkiä kemikaaleille. Tästä syystä on suositeltavaa aloittaa hieman pienimmän painon perusteella suositellun annoksen alapuolelta ja kasvattaa annosta hitaasti sen pohjalta.

Kuinka kauan CBD-öljyä pitäisi käyttää migreenin hoitoon?

Avain CBD-öljyn tehokkaaseen käyttöön migreenin hoidossa on käyttää sitä säännöllisesti pitkiä aikoja.

Kun otat pieniä annoksia öljyä päivän mittaan – yleensä kerran aamulla ja kerran illalla – pystyt parantamaan kehon luonnollista kykyä säilyttää tasapaino ja välttää hallitsemattoman kontrollin menetyksen, joka johtaa toimintakykyä heikentävään migreenikohtaukseen.

Monet CBD-öljyä käyttävät ihmiset lisäävät annosta tuntiessaan migreenikohtauksen lähestymisen pysäyttääkseen sen niille sijoilleen tai vähentääkseen sen vakavuutta.

Migreeniin taipuvainen voi ottaa esimerkiksi 5 mg CBD:tä aamuisin ja 5 mg iltaisin useimpina päivinä. Kun he tuntevat migreenin varoitusmerkit, he ottavat vielä 5 mg joka toinen tai kolmas tunti, kunnes ne väistyvät.

Päätelmät ja yhteenveto

Migreenit ovat monia asioita – yleisiä, toimintakykyä heikentäviä ja salaperäisiä.

Lääkäreillä ja neurotieteilijöillä ei vielä ole lopullista selitystä sille, mikä niitä aiheuttaa tai miten niitä voidaan estää.

On kuitenkin useita lupaavia teorioita, joista voimme aloittaa, kun etsimme hoitoa sairauteen.

CBD-öljy on nostanut viime aikoina suosiota uutena ja tehokkaana migreenin hoitona ja ehkäisijänä. Se toimii useiden erilaisten, mutta toisiinsa liittyvien väylien kautta vastustaessaan migreenipäänsärkyyn johtavia prosesseja.

On todennäköistä, että CBD:n käyttö ja CBD-öljy tulevat tavanomaiseksi hoidoksi seuraavien vuosien aikana sitä mukaa, kun suoritetaan enemmän tutkimusta valaisemaan ​​tämän kasviuutteen tarjoamia uskomattomia etuja.

Lähteet

1. Cloutier, N., Allaeys, I., Marcoux, G., Machlus, K. R., Mailhot, B., Zufferey, A., … & Zhi, H. (2018). Platelets release pathogenic serotonin and return to circulation after immune complex-mediated sequestration. Proceedings of the National Academy of Sciences, 201720553.
2. Bruno, P. P., Carpino, F., Carpino, G., & Zicari, A. (2007). An overview on immune system and migraine. European review for medical and pharmacological sciences, 11(4), 245.
3. Solomon, S., Lipton, R. B., & Harris, P. Y. (1990). Arterial stenosis in migraine: spasm or arteriopathy?. Headache: The Journal of Head and Face Pain, 30(2), 52-61.
4. Volfe, Z., Dvilansky, A., & Nathan, I. (1985). Cannabinoids block release of serotonin from platelets induced by plasma from migraine patients. International journal of clinical pharmacology research, 5(4), 243-246.
5. Fan, P. (1995). Cannabinoid agonists inhibit the activation of 5-HT3 receptors in rat nodose ganglion neurons. Journal of neurophysiology, 73(2), 907-910.
6. Russo, E. (2001). Hemp for headache: An in-depth historical and scientific review of cannabis in migraine treatment. Journal of Cannabis Therapeutics, 1(2), 21-92.
7. Carrier, E. J., Auchampach, J. A., & Hillard, C. J. (2006). Inhibition of an equilibrative nucleoside transporter by cannabidiol: a mechanism of cannabinoid immunosuppression. Proceedings of the National Academy of Sciences, 103(20), 7895-7900.
8. Ryberg, E., Larsson, N., Sjögren, S., Hjorth, S., Hermansson, N. O., Leonova, J., … & Greasley, P. J. (2007). The orphan receptor GPR55 is a novel cannabinoid receptor. British journal of pharmacology, 152(7), 1092-1101.
9. Ribeiro, A., Ferraz-de-Paula, V., Pinheiro, M. L., Vitoretti, L. B., Mariano-Souza, D. P., Quinteiro-Filho, W. M., … & Hallak, J. E. (2012). Cannabidiol, a non-psychotropic plant-derived cannabinoid, decreases inflammation in a murine model of acute lung injury: Role for the adenosine A2A receptor. European journal of pharmacology, 678(1-3), 78-85.
10. Consroe, P., Benedito, M. A., Leite, J. R., Carlini, E. A., & Mechoulam, R. (1982). Effects of cannabidiol on behavioral seizures caused by convulsant drugs or current in mice. European journal of pharmacology, 83(3-4), 293-298.
11. Russo, E. (2001). Hemp for headache: an in-depth historical and scientific review of cannabis in migraine treatment. Journal of Cannabis Therapeutics, 1(2), 21-92.
12. M Leonardi, TJ Steiner, AT Scher, RB Lipton. (2005). The global burden of migraine: measuring disability in headache disorders with WHO’s Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). The journal of headache and pain, 429.