ADD ja ADHD ovat joukko kognitiivisia häiriöitä, jotka vaikuttavat oppimiseen ja keskittymiskykyyn. Miten CBD-öljy voi tarjota tukea näihin neurologisiin oireisiin? Millä annoksella? Onko sen käyttö lapsille turvallista?
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) on neurologinen häiriö, josta kärsii noin yksi viidestätoista lapsesta ja yksi kahdestakymmenestä aikuisesta [5].
ADHD:n tavanomainen hoito on stimulanttilääkitys, esimerkiksi Ritalin, Concerta tai Adderall, sekä ruokavalion muutokset.
Vaihtoehtoisten hoitomuotojen kysyntä kasvaa, sillä näillä stimulanttilääkkeillä on joitakin negatiivisia sivuvaikutuksia. CBD on ollut pinnalla lupaavana vaihtoehtona perinteisille lääkkeille lukuisten terveyshyötyjensä ja viimeaikaisten lakimuutosten ansiosta.
Monet ihmiset, lapset mukaan lukien, käyttävät CBD-tuotteita ADHD-oireiden lievittämiseen.
Nyt pureudumme siihen, miten CBD:stä voi olla hyötyä ADD- tai ADHD-diagnoosin saaneille ja annamme joitakin ohjeita annosteluun.
Mennään suoraan asiaan.
Koska kannabiksen uskotaan yleisesti vähentävän estoja ja ADHD:n oireisiin liittyy alhaiset estot, monet uskovat, että näiden kahden yhdistelmällä on kokonaisuudessaan kielteinen vaikutus.
Tätä ei ole koskaan todistettu. Itse asiassa on paljon todisteita siitä, että CBD parantaa ADHD-oireita. Totuus on se, että kaikki riippuu yksilöstä, oireista ja tavoitteista.
Biokemiallisesti voidaan arvioida, miten eri kannabinoidit vaikuttavat hermostoon. Yksittäisen henkilön pääasialliset oireet määrittävät sen, hyötyykö hän CBD-öljystä vai ei.
CBD:llä on hyödyllinen kyky säätää hermoston yliaktiivisuutta. Se tukee erityisesti parempaa tasapainoa hermoston stimuloivan puolen (sympaattisen hermoston) ja rauhoittavan puolen (parasympaattisen hermoston) välillä.
Tämä tarkoittaa periaatteessa sitä, että CBD torjuu hyperaktiivisuutta.
Jos kyseessä on ADD ilman minkäänlaista hyperaktiivisuutta, CBD:stä saattaa olla vain lievää apua itse ADD:hen, mutta se voi tarjota helpotusta muihin tilaan liittyviin oireisiin.
ADHD:n kohdalla CBD:llä voi olla paljon tarjottavaa sekä neurokemiallisen epätasapainon että oireiden esiintymisen kannalta.
Tarkkaavaisuushäiriöt ovat yleisiä neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat kykyyn keskittyä tiettyyn tehtävään pitkäksi aikaa.
Nämä sairaudet heikentävät usein elämänlaatua, ja joidenkin on lähes mahdotonta seurata ja suorittaa edes yksinkertaisia tehtäviä töissä tai koulussa.
Sekä ADD että ADHD ovat yleisimpiä lapsilla, mutta voivat esiintyä myös aikuisiällä.
Vuonna 2006 julkaistussa suuressa meta-analyysissä havaittiin korrelaatio alhaisen dopamiinigeenin ilmentymisen ja ADHD:n [2] välillä. Tämä viittaa siihen, että ADHD:lle on tunnusomaista alhainen dopamiinin toiminta. Vaikka tämä on kiistanalaista, se antaa lääkäreille jotain suuntaviivoja. Tästä syystä ADHD-lapsille määrätään usein lääkkeitä, jotka on suunniteltu stimuloimaan dopamiinipitoisuuksia.
Tämä ei aina toimi, koska monet eri tekijät edistävät ADHD:ta. Tilan katsotaan yleisesti olevan eri oireiden yhdistelmä, eikä yksittäinen sairaus (keskustelemme tästä lisää myöhemmin).
Jotkut ADHD-potilaat kokevat jotain, jota voimme kutsua hyperkeskittymiseksi.
Tähän liittyy ajoittainen voimakkaan keskittymisen tila, johon liittyy kyvyttömyys kiinnittää huomiota mihinkään tämän toiminnan ulkopuolella olevaan asiaan.
Tämä on harvinainen ja ristiriitainen sairauden oire, mutta sitä kuitenkin esiintyy joillakin ADHD-potilailla.
ADD ja ADHD ovat yleisempiä lapsilla. Joskus ADHD:n havaitseminen voi olla aluksi hankalaa. Mitä aikaisemmin diagnoosi kuitenkin saadaan, sitä nopeammin voidaan tehdä muutoksia opetuksen rakenteeseen, ruokavalioon, elämäntapoihin ja lääkkeisiin tai ravintolisiin.
ADHD:n tarkkaa syytä on vaikea määritellä. Se on monimutkainen psykiatrinen tila, joka johtuu todennäköisesti useista eri tekijöistä.
Jopa sairauden diagnosointi on vaikeaa, sillä ei ole olemassa esimerkiksi laboratoriokokeita lopullista diagnoosia varten. Psykiatrit käyttävät sen sijaan oireita ja erilaisia käyttäytymistestejä ja tutkimuksia tehdäkseen ammatillisen diagnoosin – vaikka nämä ovatkin usein epäluotettavia, sillä ADD ja ADHD ovat ennemmin useiden häiriöiden yhdistelmä kuin kasa määrättyjä oireita.
Tarkkaavaisuushäiriö ei ole sairaus – se on häiriö.
Ero on muutakin kuin muodollinen, koska se kertoo meille jotain häiriön tunnetusta syystä.
Erona on se, että häiriö määritellään käyttäytymisen tasolla – sen olemassaolo ei merkitse neurologista sairautta. Sairauden voidaan ajatella viittaavan fyysiseen tai toiminnalliseen vaurioon (toimintakyvyn aleneminen).
Tämä tarkoittaa siis sitä, että ADHD on ennemmin joukko oireita tai ominaisuus kuin diagnosoitavissa oleva sairaus. On olemassa useita eri tekijöitä, jotka yhdessä aiheuttavat ADHD:ta.
ADD:n ja ADHD:n ajatellaan yleensä olevan ikään kuin asteikko, jonka toisessa päässä on ADD ja toisessa ADHD.
ADD:ta pidetään ADHD:n lievempänä muotona, mutta ”lievä” ei ole aivan oikea sana.
ADD voi olla vaikea ja tehdä esimerkiksi tehokkaasta opiskelemisesta lähes mahdotonta.
Tähän häiriön muotoon liittyy hyperaktiivisuutta eli ylivilkkautta.
Tämä johtuu yleensä välittäjäaineiden määrien muutoksista. Vaikka tämä voikin olla totta, asia on kokonaisuudessaan paljon monimutkaisempi.
Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että ADHD:ta aiheuttaa alhainen dopamiinitaso, kun taas toiset viittaavat siihen, että liiallinen dopamiini aiheuttaa oireet.
Lisäksi on näyttöä siitä, että mukana voi olla myös muita välittäjäaineita – esimerkiksi serotoniini, noradrenaliini ja GABA.
Siksi ADHD:ta on parempi ajatella oireena eikä sairautena.
On tärkeää tunnistaa, liittyykö ADHD sympaattiseen hermostoon (stimuloiva puoli) vai onko parasympaattinen hermosto (rauhoittava puoli) aktiivisin.
* Sympaattinen hermosto (SNS) = Hermoston osa, joka saa meidät tuntemaan olomme valppaiksi ja kiihtyneiksi. Se liittyy voimakkaasti stressireaktioon.
* Parasympaattinen hermosto (PNS) = Hermoston osa, joka palauttaa meidät normaaliksi SNS:n aktivoitumisen jälkeen. Se stimuloi ruoansulatusta ja immuunitoimintaa ja auttaa meitä rentoutumaan.
Seuraavassa on esimerkki ADHD:n yleisistä oireista, jotka muuttuvat riippuen siitä, kumpi osa hermostoa on hyperaktiivinen:
Yleiset ADHD:n oireet | Sympaattinen hermosto hallitsee | Parasympaattinen hermosto hallitsee |
Kyvyttömyys keskittyä | Häiriintyminen liian helposti | Kyllästyminen liian helposti |
Ruoansulatushäiriöt | Ripuli ja painonlasku | Ummetus ja painonnousu |
Immuunitoiminnan häiriöt | Usein sairas | Harvoin sairas |
Neurologiset toimintahäiriöt | Ahdistuneisuus ja unettomuus | Masennus |
Asiat menevät todella paljon monimutkaisemmiksi, koska ADHD voi sisältää osia molemmista, joten on parasta puhua terveydenhuollon ammattilaiselle, jos haluat yksityiskohtaisempia tietoja.
Yleisesti ottaen CBD antaa todennäköisemmin hyötyjä SNS-voittoisen ADHD:n hoitoon. Se helpottaa useimpia yleisiä oireita ja joillakin potilailla myös taustalla olevaa syy.
Ruokavalio vaikuttaa merkittävästi ADHD:n oireisiin.
Ravintoaineiden puutokset ja verensokerin epäsäännöllisyydet ovat yleisiä ADHD-potilailla. On parasta puhua laillistetun ravitsemusterapeutin kanssa ennen ravintolisien nauttimista.
Yksi ADD:n ja ADHD:n suurimmista ongelmista on se, että päivittäinen toiminta koulussa tai töissä vaikeutuu. Tämä edellyttää sitä, että opiskelutyyliä muutetaan toimivampaan suuntaan. Tähän voi sisältyä tukiopetusta, vuorovaikutteisia oppitunteja tai kotiopetusta.
On myös tärkeää ottaa huomioon muut mielenterveyteen liittyvät tekijät, jotta voidaan vähentää ADHD:n kuormittavaa vaikutusta suorituskykyyn.
Farmaseuttisia stimulantteja käytetään yleisesti oireiden hoitoon.
Nämä lääkkeet toimivat lisäämällä aivojen dopamiinitasoja niin, että ne estävät entsyymejä hajottamasta sitä. Tämä nostaa tasoja, joita tarvitaan aivojen palkitsemiskeskuksen aktivoimiseksi.
Kun palkitsemiskeskus aktivoituu helpommin, tiettyyn tehtävään keskittymisestä tulee huomattavasti helpompaa. Nämä lääkkeet ovat erittäin tehokkaita huomio- ja keskittymiskyvyn lisäämiseksi, mutta niissä on usein pitkä luettelo negatiivisia sivuvaikutuksia, jotka pahenevat lääkkeen pitkäaikaisen käytön myötä.
Olet siis päättänyt antaa CBD:lle mahdollisuuden – mitä seuraavaksi?
Tässä on kolme askelta, joilla voi aloittaa CBD-öljyn käyttämisen ADHD:n hoidossa.
Aivan ensimmäinen askel on etsiä korkealaatuista CBD-öljyä tai -kapseleita. CBD-viinikumikarkit ovat erinomainen vaihtoehto sekä lapsille että aikuisille. Varmista vain, että tarkistat annoksen ja säilytät karkit poissa lasten ulottuvilta siinä missä kaikki muutkin lääkkeet.
Korkealaatuisen CBD:n löytäminen voi olla haastavaa – markkinoilla on paljon todella huonolaatuisia tuotteita, koska alalla ei ole sääntelyä.
CBD-annoksen määrittäminen voi olla haaste aloitteleville käyttäjille. Voit käyttää laatimaamme opasta CBD-öljyn annosteluun arvioidaksesi päivittäisen CBD-annoksen halutun vahvuuden ja painon perusteella.
Kun käytät CBD:tä ensimmäistä kertaa, suosittelemme aloittamaan pienimmällä sovellettavalla annoksella ja nostamaan sitä hitaasti viikon aikana. Näin on parasta toimia aina uuden lisäravinteen kanssa, jotta näet, miten se vaikuttaa juuri sinun kehoosi.
ADHD:n osalta suosittelemme CBD:n käyttöä vain, jos olet keskustellut siitä lääkärisi kanssa. CBD ja muut kannabiskasvin kannabinoidit voivat tuottaa yhteisvaikutuksia muiden farmaseuttisten stimulanttien, masennuslääkkeiden tai muiden lääkkeiden kanssa
Alla on kaksi taulukkoa yleisistä annossuosituksista – yksi lapsille ja yksi aikuisille. Nämä kaaviot tarjoavat yleisen lähtökohdan CBD-öljyjen ja kapseleiden annosteluun painon ja halutun vahvuuden perusteella.
Aloita aina matalimmalla vahvuudella ja lisää annosta asteittain tarpeen mukaan.
Paino (kg) | Matala vahvuus | Keskivahvuus |
13 kg (30 lbs) | 2,6 mg | 7,8 mg |
18 kg (40 lbs) | 3,6 mg | 10,8 mg |
23 kg (50 lbs) | 4,6 mg | 13,8 mg |
34 kg (75 lbs) | 6,4 mg | 19,0 mg |
45 kg (100 lbs) | 7,5 mg | 22,5 mg |
(Lasten annokset laskettu käyttäen Salisburyn sääntö).
Paino (kg) | Matala vahvuus | Keskivahvuus | Korkea vahvuus |
45 kg | 10 mg | 30 mg | 60 mg |
57 kg | 13 mg | 38 mg | 75 mg |
68 kg | 15 mg | 45 mg | 90 mg |
79 kg | 17 mg | 52 mg | 105 mg |
90 kg | 20 mg | 60 mg | 120 mg |
102 kg | 22 mg | 67 mg | 135 mg |
113 kg | 25 mg | 75 mg | 150 mg |
On tärkeää olla johdonmukainen CBD:n käytössä (ja kaikkien muidenkin lääkkeiden), kun hoidetaan ADD:ta tai ADHD:ta. Oireiden parantumiseen voi kulua useita viikkoja säännöllistä käyttöä. Toiset taas saavat helpotusta oireisiinsa lähes välittömästi – se on todella yksilöllistä.
On hyvä seurata edistymistä tekemällä joitakin muistiinpanoja oireista. Jos käyt terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla, myös hän todennäköisesti tekee samaa seuratakseen muutoksia.
Palaa muistiinpanojen pariin kuukauden käytön jälkeen ja vastaa näihin kysymyksiin uudestaan. Onko jokin paremmin? Onko jokin pahentunut?
CBD:tä voidaan käyttää pitkällä aikavälillä ilman, että sillä on kielteisiä sivuvaikutuksia.
Ei, CBD on täysin ei-psykoaktiivinen.
Kannabiksen tärkeimmät psykoaktiiviset yhdisteet, THC ja THCV, stimuloivat endokannabinoidijärjestelmässä erityistä reseptoriryhmää, mikä aiheuttaa muutoksia välittäjäaineiden toiminnassa – lähinnä serotoniinin. Tämä aiheuttaa marihuanalle ominaisen päihtymystilan ja saa käyttäjät “pilveen”.
CBD toimii hyvin eri tavalla eikä sitä käyttämällä pääse ”pilveen”.
CBD:n vaikutuksista lähimpänä psykoaktiivisuutta on se, että se saa meidät rentoutuneiksi ja uneliaiksi.
CBD ei ole psykoaktiivinen, ja se on laillista Kanadassa, Yhdysvalloissa ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Sen antaminen myös lapsille on turvallista, mutta varovaisuutta täytyy tietenkin noudattaa.
Lapset ovat hyvin erilaisia kuin aikuiset ja reagoivat monesti voimakkaasti näennäisesti satunnaisiin yhdisteisiin. Siksi on suositeltavaa puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen uusien lisäravinteiden antamista lapselle.
Lisäksi, ilmeisistä syistä, annos on paljon pienempi lapsille kuin aikuisille. Kerromme myöhemmin, kuinka laskea lapsen annos.
On järkevää testata allergioita ja yliherkkyyksiä aina ennen uuden lisäravinteen antamista lapselle. Voit tehdä sen näin:
Jos sivuvaikutuksia ei esiinny, voit nostaa määrää asteittain noin puolella joka päivä, kunnes saavutat halutut vaikutukset – tai kunnes ilmenee sivuvaikutuksia. Jos sivuvaikutuksia tulee, palaa takaisin annokseen, joka ei aiheuttanut haitallisia vaikutuksia.
Suurin ongelma, johon monet vanhemmat törmäävät antaessaan CBD:tä lapsilleen on se, että pulloissa ei yleensä kerrota lasten annoksia – vain aikuisten annokset on ilmoitettu.
Älä kuitenkaan hermostu, sillä sen laskeminen on itse asiassa melko helppoa. Lääkkeiden tai yrttien annostelu ei ole aiheuttanut ongelmia vuosisatoihin – varhaiset ajattelijat kokosivat erilaisia tekniikoita annosten laskemiseksi iän ja painon perusteella.
Tällaisia laskelmia on tehty useita vuosien varrella, mutta suosikkimme on ”Salisburyn sääntö”. Tässä säännössä käytetään lapsen painoa kilogrammoina, jotta voidaan määrittää tarvittava prosenttiosuus aikuisten annoksesta.
Yksinkertaisuuden vuoksi lisäämme alle nopean viittauksen lasten annosteluun, joka perustuu aikuisten matalan vahvuuden 10 mg:n annokseen ja 30 mg:n keskivahvaan annokseen.
Lapsen paino | Salisburyn laskenta (% aikuisten annoksesta) | Keskimääräinen aikuisten annos | Lasten annos (Salisburyn säännön mukaan) |
13 kg (30 lbs) | 26 % | 30 mg | 8 mg |
18 kg (40 lbs) | 36 % | 30 mg | 11 mg |
23 kg (50 lbs) | 46 % | 30 mg | 14 mg |
34 kg (75 lbs) | 64 % | 30 mg | 19 mg |
45 kg (100 lbs) | 75 % | 30 mg | 22 mg |
* Huom! Alle 13 kg painavien tai alle 5-vuotiaiden lasten ei tulisi koskaan käyttää CBD:tä ilman kokeneen lääkärin suoraa valvontaa.
Yksinkertainen vastaus on kyllä, mutta siihen liittyy joitakin varottavia asioita.
ADHD on monimutkainen häiriö, johon liittyy useita eri elinjärjestelmiä, ja jokaisella potilaalla voi olla radikaalisti erilaisia oireita.
CBD on erinomainen kasviperäinen ravintolisä, joka rauhoittaa hermostoa, tukee homeostaasia ja hoitaa erityisiä oireita.
Siksi se on hyödyllinen hoidettaessa joitakin ADHD:n oireita ja voi tarjota lisäetuja ihmisille, joiden sympaattinen hermosto on hallitsevassa asemassa.