Yhteenveto: CBD valtimotaudin hoidossa

CBD tarjoaa tehokkaita hyötyjä valtimotaudista kärsiville ihmisille tulehdusta alentavien ominaisuuksiensa ansiosta.

Tämä johtuu siitä, että valtimotauti itsessään on tulehdussairaus. Valtimoiden sisäkerrokset vaurioituvat ja tulehtuvat, ja pitkäaikainen tulehdus muuttaa valtimoiden rakennetta.

Jos nämä muutokset jatkuvat liian kauan, ne muuttuvat pysyviksi. Siksi prosessin keskeyttäminen tai hidastaminen aikaisessa vaiheessa on tärkeää parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Valtimotaudin taustalla on kuusi pääasiallista syytä:

1. Korkea verensokeri [7]
2. Liikalihavuus [7]
3. Krooninen tulehdus [8]
4. Korkea kolesteroli [1]
5. Korkea verenpaine [1]
6. Oksidatiiviset vauriot [12]

Kaikki nämä syyt ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa – kun yksi pahenee, muut seuraavat perässä. Sairauden hoitoon liittyy kaikkien näiden oireiden hoitaminen samanaikaisesti. CBD tarjoaa mielenkiintoisen hoitovaihtoehdon tähän sairauteen, koska sillä on myönteisiä vaikutuksia kaikkiin oireisiin – sekä suoraan että epäsuorasti [13].

CBD tarjoaa etuja valtimotaudista kärsiville seuraavilla tavoilla:

1. Vakauttaa verensokeriarvoja [9]
2. Edistää painonpudotusta [9]
3. Pysäyttää tulehduksen [2]
4. Alentaa verenpainetta [12]
5. Suojaa valtimoita oksidatiiviselta stressiltä [16]

Ateroskleroosin hoito perustuu useaan eri elinjärjestelmään. Jos taudin eteneminen yritetään lopettaa hoitamalla ainoastaan yhtä näistä, se todennäköisesti epäonnistuu. Menestyneimmät hoidot ovat monitahoisia lähestymistavoista.

Kannabiskasvin yhdisteet – sekä THC että CBD – tarjoavat erinomaisia hoitovaihtoehtoja. Ne kohdentavat vaikutuksiaan samanaikaisesti useisiin sairauden syihin.

Vinkkejä, joilla saat parhaat tulokset CBD:stä:

1. Käytä täyden spektrin uutetta
2. Pitkäaikainen CBD:n käyttö tuottaa parhaat tulokset
3. Samalla tulisi tehdä ruokavalio- ja elämäntapamuutoksia
4. Keskustele CBD:n käytöstä lääkärisi kanssa, jotta vältyt lääkkeiden yhteisvaikutuksilta
5. Käytä CBD:tä ainoastaan suun kautta – vältä polttamista viimeiseen saakka

Mikä valtimotauti on?

Valtimotautiin liittyy rasvakertymien, kalsiumin, kolesterolin ja hyytyneiden punasolujen asteittainen kertyminen valtimoiden seinämiin. Ajan myötä nämä plakit hapettuvat ja kovettuvat – mikä aiheuttaa tukoksia ja vähentää veren virtausta.

Valtimotauti kehittyy vähitellen monien vuosien mittaan. Se voi lopulta johtaa sydänkohtauksiin, aivohalvaukseen ja kuolemaan.

Ateroskleroosin kehittyessä tapahtuu kolme tärkeää muutosta [6]:

1. Valtimon seinämien joustavuuden väheneminen kolesterolin ja rustojen muodostumisen seurauksena (valtimotauti)
2. Valtimoiden seinämiin alkaa muodostua halkeamia (valtimotauti)
3. Immuunisolut alkavat kerääntyä valtimoiden vaurioituneille alueille – tulehdus lisääntyy

Mikä aiheuttaa valtimotautia?

Ateroskleroosille ei ole vain yhtä syytä – sen takana on yhdistelmä tekijöitä, esimerkiksi ruokavalioon, elämäntapoihin (kuten liikunnan puute tai tupakointi) ja perinnöllisyyteen liittyvät tekijät.

On joitakin keskeisiä geneettisiä merkkejä, joita lääkärit käyttävät arvioidakseen todennäköisyyttä sille, että henkilö saa valtimotaudin. Nämä geenit osallistuvat rasva-aineenvaihdunnan, kolesterolin tuotannon ja verensokerin säätelyyn.

On olemassa useita teorioita siitä, miten valtimotauti kehittyy, ja tutkijat pyrkivät edelleen ymmärtämään tätä prosessia yksityiskohtaisemmin.

Tärkein teoria on se, että korkea verensokeri, tupakointi ja alhainen antioksidanttien saanti aiheuttavat oksidatiivisia vaurioita, mikä johtaa valtimoiden seinämien vaurioitumiseen. Ajan myötä valtimot muuttuvat jäykemmiksi ja sydämen pumppausvoima saa aikaan repeämiä valtimon seinämissä.

Kehon yrittäessä parantaa vaurioita näihin murtumiin kertyy kolesterolia, joka voi kerääntyä ajan myötä. Tähän kolesteroliplakkiin alkaa kerääntyä verihyytymiä ja kalsiumia, mikä aiheuttaa valtimoiden supistumista.

Valtimotaudin syitä

• Korkeat veren lipiditasot (hyperlipidemia)
• Diabetes ja hyperinsulinemia (insuliiniresistenssi)
• Korkea verenpaine (hypertensio)
• Liikalihavuus
• Tupakointi
• Geneettinen alttius
• Hyytymishäiriöt
• Korkea tyydyttyneiden rasvojen kulutus
• Ikä
• Liikunnan puute

CBD:n käyttö valtimotaudin hoitoon: Miten se toimii?

CBD tarjoaa useita etuja valtimotaudista kärsiville – se antaa antioksidanttista tukea, vähentää valtimoiden seinämien tulehdusta, tukee maksan toimintaa kolesterolitasojen alentamiseksi ja säätää verensokeritasoja. Se tukee myös endokannabinoidijärjestelmää, joka on keskeinen tekijä homeostaasin säätelyssä koko kehon alueella – myös sydän- ja verisuonijärjestelmässä.

Kaikkien näiden vaikutusten yhdistelmä luo hyödyllisiä vaikutuksia sydän- ja verisuonijärjestelmässä ja hidastaa valtimotaudin etenemistä.

Sydän- ja verisuonijärjestelmään liittyy kahdenlaisia ​​endokannabinoidireseptoreita, jotka meidän tulee ottaa huomioon [2].

CBD ja endokannabinoidijärjestelmä

Endokannabinoidijärjestelmä on samankaltaisten reseptorien kokoelma koko kehon alueella. Tämä järjestelmä on hyvin monimutkainen ja sillä on roolinsa monissa erilaisissa elintoiminnoissa.

Elimistössä on kaksi pääasiallista endokannabinoidia, jotka säätelevät näitä vaikutuksia.

Endokannabinoidit

1. Anandamidi

Anandamidi aktivoi endokannabinoidireseptoreja. Sitä valmistaa entsyymi nimeltään NAPE-selektiivinen fosfolipaasi D (PLD), ja sen hajottamisesta vastaa toinen entsyymi, rasvahappoamidihydrolaasi (FAAH) [4].

Tämä on tärkeää, sillä suurin osa CBD:n vaikutuksista endokannabinoidijärjestelmään johtuu sen kyvystä estää FAAH:a – ja tämä taas estää anandamidin hajoamista.

2. 2-AG

2-AG:llä on hyvin samanlainen vaikutus kuin CBD:llä. Sitä käytetään anandamidi-tasojen säätämiseen hallitsemalla sen hajoamisnopeutta.

Tätä endokannabinoidia valmistaa entsyymi sn-1-spesifinen diatsyyliglyseroli-lipaasi (DAGL) ja hajottaa FAAH eli sama entsyymi, joka hajottaa myös anandamidia [4].

Endokannabinoidireseptorit ja valtimotauti

1. CB1-reseptorit

CBD ei sitoudu suoraan CB1-reseptoreihin – sen sijaan se estää ensisijaisen endokannabinoidin, anandamidin, hajoamista, ja nimenomaan anandamidi aktivoi nämä reseptorit.

CB1-reseptoreja esiintyy pääasiassa keskushermostossa, mutta niitä löytyy myös muilta kehon alueilta. Näiden reseptorien estäminen vähentää ruokahalua, tasoittaa verensokeria ja vähentää tulehdusta [9].

2. CB2-reseptorit

Samoin kuin CB1-reseptorien kohdalla, CBD ei sitoudu suoraan myöskään CB2-reseptoreihin. Sen sijaan se lisää anandamidin tasoa, ja anandamidi on CB2-reseptorien aktiivisuuden ensisijainen säätelijä.

CB2-reseptoreja esiintyy pääasiassa immuunikudoksissa, mutta niitä on myös koko kehon alueella ja aivoissa. Nämä reseptorit säätelevät immuunitoimintaa ja tukevat useiden elinten, esimerkiksi haiman, pernan ja maksan, toimintaa – ja nämä kaikki ovat osallisina valtimotautia edistävissä prosesseissa.

CBD ja ei-kannabinoidireseptorit

CBD ei vaikuta ainoastaan endokannabinoidijärjestelmään, vaan se liittyy myös kipureseptoreihin, serotoniinireseptoreihin ja adenosiinireseptoreihin. Jokainen näistä vaikutuksista johtaa yleiseen hyötyyn valtimotautia sairastavilla ihmisillä.

Reseptorit, joihin CBD vaikuttaa ja niiden vaikutukset valtimotautiin

Mitä tutkimus sanoo?

Eläinkokeissa anandamidin hajoamisen estäminen johtaa verenpaineen, sykkeen ja verisuonten resistenssin (valtimon jäykkyyden mittari) vähenemiseen [10].

Katsausartikkelissa selvitettiin, miten CBD ja THC ovat tehokkaita vähentämään valtimotaudin taustalla olevia patologisia prosesseja. Tässä tutkimuksessa tutkijat ilmoittivat, että ensisijaiset edut tulevat THC:stä ja sen aktiivisuudesta immuunijärjestelmään liittyvissä CB2-reseptoreissa (eli sen tulehdusta alentavista eduista) [1].

(Image Source: Mach & Stevens., 2008 [2])

Mikä on suositeltu CBD-annos?

CBD-annos voi vaihdella merkittävästi ihmisestä toiseen, joten on tärkeää aloittaa pienellä annoksella ja nostaa sitä vähitellen ajan mittaan nähdäksesi, miten se vaikuttaa juuri sinuun yksilöllisesti.

Eläinkokeet osoittivat, että matalan annoksen kannabinoidilisä (1 mg/kg päivässä) johti merkittävään valtimotaudin etenemisen vähenemiseen [18].

Tämä annos asettuu alla lueteltujen keskivahvuuden ja korkean vahvuuden annosten välimaastoon.

Valtimotaudin kohdalla suosittelemme aloittamaan matalalla annoksella (painon mukaan) ja lisäämään määrää hitaasti keskivahvaan tai vahvaan annokseen. On tärkeää ottaa annos säännöllisesti joka päivä, jotta saat parhaan hyödyn. Valtimotauti on etenevä sairaus, jonka kehittyminen kestää useita vuosia. Siksi taudin ennaltaehkäisyä on jatkettava monta vuotta, jotta se olisi tehokasta.

Päivittäiset CBD-annokset painon ja halutun vahvuuden mukaan (mg)

Lopuksi: CBD valtimotaudin hoitoon

Valtimotauti on krooninen sairaus, jolla on vakavia terveysvaikutuksia. Tilaan liittyy tulehdusta ja valtimoiden asteittaista kovettumista koko kehon alueella. Pitkien ajanjaksojen aikana tämä voi johtaa korkeaan verenpaineeseen ja kolesteroliplakin muodostumiseen, mikä voi aiheuttaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen.

CBD on hyödyllinen terveyslisä valtimotaudin hoitoon, koska sillä on tulehdusta alentavia, verensokeria tasoittavia ja suojaavia antioksidanttisia vaikutuksia sydän- ja verisuonijärjestelmässä. Se on hyödyllinen hoitamaan joitakin valtimotaudin tärkeimpiä syitä kuten insuliiniresistenssiä/diabetesta, rasvamaksaa, lihavuutta ja korkeaa verenpainetta. Nämä vaikutukset antavat CBD:lle mekanismeja, joilla se voi hidastaa taudin etenemistä pitkällä ajanjaksolla (kuukausien tai vuosien aikana).

Aina kun otat lisäravinteita tai lääkkeitä valtimotaudin hoitoon, on tärkeää muistaa nämä keskeiset asiat:

• Keskustele aina ravintolisistä lääkärisi kanssa.
• Noudata aina ruokavalion ja elämäntapojen muutoksia CBD-lisän lisäksi – nämä muutokset antavat suurimman vaikutuksen sairauteen
• Varmista, että otat oikean annoksen CBD:tä (vältä tippa-annostelua)
• Ole kärsivällinen – voi kestää useita viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin CBD osoittaa parantavia merkkejä valtimotaudin kohdalla
• Etsi vain korkealaatuisia CBD-tuotteita – huonolaatuiset vaihtoehdot sisältävät usein haitallisia epäpuhtauksia, jotka voivat pahentaa sairautta

Lähteet

1. Mach, F., & Steffens, S. (2008). The role of the endocannabinoid system in atherosclerosis. Journal of neuroendocrinology, 20, 53-57.
2. Klein, T. W., Newton, C., Larsen, K., Lu, L., Perkins, I., Nong, L., & Friedman, H. (2003). The cannabinoid system and immune modulation. Journal of leukocyte biology, 74(4), 486-496.
3. Nelson, K., Walsh, D., Deeter, P., & Sheehan, F. (1994). A phase II study of delta-9-tetrahydrocannabinol for appetite stimulation in cancer-associated anorexia. Journal of palliative care.
4. Petrocellis, L. D., Cascio, M. G., & Marzo, V. D. (2004). The endocannabinoid system: a general view and latest additions. British journal of pharmacology, 141(5), 765-774.
5. Bisogno, T., Hanuš, L., De Petrocellis, L., Tchilibon, S., Ponde, D. E., Brandi, I., … & Di Marzo, V. (2001). Molecular targets for cannabidiol and its synthetic analogues: effect on vanilloid VR1 receptors and on the cellular uptake and enzymatic hydrolysis of anandamide. British journal of pharmacology, 134(4), 845-852.
6. Glass, C. K., & Witztum, J. L. (2001). Atherosclerosis: the road ahead. Cell, 104(4), 503-516.
7. Grundy, S. M. (2004). Obesity, metabolic syndrome, and cardiovascular disease. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 89(6), 2595-2600.
8. Hansson, G. K., & Libby, P. (2006). The immune response in atherosclerosis: a double-edged sword. Nature reviews immunology, 6(7), 508.
9. Matias, I., & Di Marzo, V. (2007). Endocannabinoids and the control of energy balance. Trends in Endocrinology & Metabolism, 18(1), 27-37.
10. Bátkai, S., Pacher, P., Osei-Hyiaman, D., Radaeva, S., Liu, J., Harvey-White, J., … & Kunos, G. (2004). Endocannabinoids acting at cannabinoid-1 receptors regulate cardiovascular function in hypertension. Circulation, 110(14), 1996-2002.
11. O’sullivan, S. E., Sun, Y., Bennett, A. J., Randall, M. D., & Kendall, D. A. (2009). Time-dependent vascular actions of cannabidiol in the rat aorta. European journal of pharmacology, 612(1-3), 61-68.
12. Stanley, C. P., Hind, W. H., & O’sullivan, S. E. (2013). Is the cardiovascular system a therapeutic target for cannabidiol?. British journal of clinical pharmacology, 75(2), 313-322.
13. Singla, S., Sachdeva, R., & Mehta, J. L. (2012). Cannabinoids and atherosclerotic coronary heart disease. Clinical cardiology, 35(6), 329-335.
14. Peng, J., & Li, Y. J. (2010). The vanilloid receptor TRPV1: role in cardiovascular and gastrointestinal protection. European journal of pharmacology, 627(1-3), 1-7.
15. Shryock, J. C., & Belardinelli, L. (1997). Adenosine and adenosine receptors in the cardiovascular system: biochemistry, physiology, and pharmacology. The American journal of cardiology, 79(12), 2-10.
16. Booz, G. W. (2011). Cannabidiol as an emergent therapeutic strategy for lessening the impact of inflammation on oxidative stress. Free Radical Biology and Medicine, 51(5), 1054-1061.
17. Kathmann, M., Flau, K., Redmer, A., Tränkle, C., & Schlicker, E. (2006). Cannabidiol is an allosteric modulator at mu-and delta-opioid receptors. Naunyn-Schmiedeberg’s archives of pharmacology, 372(5), 354-361.
18. Steffens, S., Veillard, N. R., Arnaud, C., Pelli, G., Burger, F., Staub, C., … & Mach, F. (2005). Low dose oral cannabinoid therapy reduces progression of atherosclerosis in mice. Nature, 434(7034), 782.