Yhteenveto: CBD:n käyttö Parkinsonin taudin hoidossa

Parkinsonin tautiin ei ole parannuskeinoa – hoidon tarkoituksena on hidastaa taudin etenemistä ja hoitaa oireita, kun niitä ilmenee.

Parkinson-potilaat käyttävät CBD-lisää helpottamaan oireita, esimerkiksi masennusta, ahdistusta, lihasten vapinaa ja muita tähän tilaan liittyviä komplikaatioita.

On myös jonkin verran viitteitä siitä, että CBD:tä voidaan käyttää taudin etenemisen hidastamiseen ja sen avulla voidaan parantaa joitakin taustalla olevia tekijöitä, jotka liittyvät hermoston tulehdukseen ja dopamiinin säätelyyn (tästä lisää myöhemmin).

CBD:n käytön hyödyt Parkinsonin taudin hoidossa voivat olla esimerkiksi seuraavia:

• Vähentää taustalla olevaa hermoston tulehdusta – tämä on Parkinsonin taudin keskeinen osa
• Lievittää sivuvaikutuksia – kuten esimerkiksi lihasten vapinaa, masennusta, unettomuutta ja ahdistusta
• Parantaa dopamiinin tuotantoa – tyvitumakkeissa olevien GPR6-reseptorien kautta dopamiinituotannon tehostamiseksi
• Tukee mikrobiomien terveellistä monimuotoisuutta – mikrobiomien ongelmiin liittyvät teoriat ovat saaneet tukevaa näyttöä viime vuosina

Vinkkejä, joilla saat parhaan hyödyn CBD-lisästä Parkinsonin taudin hoidossa

1. Valitse täyden spektrin uute – muut kannabiskasvin kannabinoidit tarjoavat erillisiä etuja sairauden hoitoon.
2. Valitse aina korkealaatuinen, sertifioitu ja orgaaninen CBD-lisäravinne – huonolaatuiset tuotteet sisältävät usein jäämiä raskasmetalleista, torjunta-aineista tai homeista, jotka voivat olla neurotoksisia.
3. Ole johdonmukainen annostelun kanssa – ravintolisän etujen huomaaminen voi vaatia useita viikkoja säännöllistä käyttöä.
4. Keskustele aina lääkärisi kanssa ennen CBD:n ottamista – joillakin lääkkeillä voi olla negatiivisia yhteisvaikutuksia ravintolisän kanssa.

Mikä on Parkinsonin tauti?

Parkinsonin tauti on neurodegeneratiivinen häiriö, joka vaikuttaa dopamiinin valmistamisesta vastaavaan aivojen osaan. Dopamiini on tärkeä välittäjäaine, joka liittyy esimerkiksi mielialaan, hormonitasapainoon ja keskittymis- sekä huomiointikykyyn.

Tämän sairauden oireet ilmenevät yleensä vähitellen useiden vuosien aikana taudin edetessä. Ne alkavat taudin edetessä lihaksiin liittyvistä ongelmista, kuten heikkoudesta tai lihaskrampeista, ja jatkuvat ei-motorisiin oireisiin kuten hallusinaatioihin, harhaluuloihin ja masennukseen.

Parkinsonin tauti itsessään ei ole kuolemaan johtava, mutta jotkin taudin aiheuttamat komplikaatiot voivat olla.

Yleinen löydös Parkinson-potilailla on Lewy-kappaleiden runsaus – nämä ovat neuronien sisällä olevia proteiiniryhmiä, jotka eivät hajoa aivojen normaaleissa entsyymireaktioissa.

Näiden Lewy-kappaleiden lisääntyessä ne tappavat neuronit. Tämä on ominaista myös muille neurodegeneratiivisille häiriöille, kuten Alzheimerin taudille. Suurin ero tautien välillä on Lewy-kappaleiden sijainti.

Parkinsonin taudin kohdalla suurin osa näistä proteiiniryhmistä sijaitsee tyvitumakkeissa – tarkalleen ottaen mustatumakkeen neuroneissa.

Parkinsonin taudin oireita:

• Lihaksen vapina
• Liikkeiden hitaus
• Raajojen jäykkyys
• Kävelyyn ja tasapainoon liittyvät ongelmat
• Masennus
• Heikko keskittymiskyky
• Mielialan muutokset
• Apaattisuus
• Ummetus
• Unihäiriöt
• Tunto- tai hajuaistin menetys
• Kognitiiviset häiriöt

Dopamiini ja Parkinsonin tauti

Suurin osa Parkinsonin tautiin liittyvistä oireista johtuu dopamiinia tuottavien solujen tuhoutumisesta aivoissa.

Sitä mukaa kun aivoissa olevat dopamiinia tuottavat neuronit häviävät, aivojen normaalin toiminnan tarvitseman dopamiinin valmistamisesta tulee vaikeampaa. Kun dopamiinia ei ole riittävästi, lihasten vapinaa, jäykkyyttä, käsien ja jalkojen heikkoutta sekä tasapaino-ongelmia esiintyy enemmän.

Dopamiinin puute liittyy muun muassa seuraaviin oireisiin:

• Mielialan muutokset
• Lihaskontrollin menetys
• Hormonaaliset muutokset
• Heikko libido
• Keskittymisvaikeudet
• Masennus

Noradrenaliini ja Parkinsonin tauti

Noradrenaliini on rakenteellisesti samanlainen kuin dopamiini ja sitä valmistetaan samoja reittejä pitkin kuin dopamiinia. Siksi myös noradrenaliinitasot kärsivät Parkinsonin taudista [1].

Tämä välittäjäaine on merkittävä toimija sympaattisessa hermostossa. Kun sen määrä aivoissa vähenee, keho menettää kykyä säädellä autonomisia toimintoja, esimerkiksi sykettä ja verenpainetta.

Noradrenaliinin puute liittyy liittyy muun muassa seuraaviin oireisiin:

• Uupumus
• Verenpaineen muutokset
• Ruoansulatusongelmat
• Huono keskittymiskyky
• Masennus

Mikä aiheuttaa Parkinsonin tautia?

Parkinsonin taudin syy on vielä tuntematon. On kuitenkin muutamia tekijöitä, joiden tiedetään nyt edesauttavan taudin kehittymistä pitkällä aikavälillä.

Vanhemmissa tutkimuksissa kerrottiin, ettei Parkinsonin tauti ole perinnöllinen. Sen sijaan sen sanottiin olevan tauti, joka ei kulje geeneissä [4]. Uudemmissa tutkimuksissa havaittiin kuitenkin ainakin kaksi Parkinsonin tautiin liittyvää geenimuunnosta [5] – LRRK2 ja GBA-geenit.

Joitakin tekijöitä, joiden uskotaan liittyvän Parkinsonin tautiin:

1. Altistuminen raskasmetalleille
2. Traumaattiset päävammat
3. Geneettiset tekijät
4. Parakvatti-altistuminen (torjunta-aine)
5. Vuotavan suolen oireyhtymä
6. Huono mikrobiomien monimuotoisuus
7. Mitokondriotauti

Parkinsonin taudin vaiheet

Vaihe 1

Oireita ilmenee, mutta ne ovat luonteeltaan lieviä. Ne eivät yleensä häiritse päivittäistä toimintaa. Yleisimmät oireet ovat ryhdin muutokset, lihasten vapina ja muutokset kasvojen ilmeissä.

Vaihe 2

Vaihe 2 sisältää ensimmäisessä vaiheessa havaittujen oireiden vakavuuden lisääntymisen ja liikkumiseen vaikuttavien oireiden kehittymisen. Normaali kävely ja hyvän ryhdin ylläpitäminen voivat tuottaa haasteita, ja arkiset toimet alkavat vaikeutua. Yleensä kakkosvaiheessa olevat ihmiset eivät tarvitse ulkopuolista apua.

Vaihe 3

Tähän vaiheeseen liittyy ongelmia tasapainon ylläpitämisessä ja vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissa kuten syömisessä, wc-käynneissä tai pukeutumisessa. Jotkut kolmannessa vaiheessa olevat ihmiset voivat tarvita apua, kun taas toiset pärjäävät vielä itsenäisesti.

Vaihe 4

Neljännen vaiheen kohdalla oireet ovat huomattavia. Seisominen on mahdollista, mutta kävely vaatii rollaattorin tai toisen henkilön tukea. Päivittäinen toiminta kuten syöminen, peseytyminen ja liikkuminen edellyttävät toisen ihmisen apua. Potilaat eivät pysty enää tässä vaiheessa elämään itsenäisesti.

Vaihe 5

Tämä on Parkinsonin taudin etenemisen viimeinen vaihe. Potilaat eivät pysty seisomaan tai kävelemään itse. Yleensä he ovat yleensä vuoteenomia tai pyörätuolissa. Esimerkiksi hallusinaatioita ja harhaluuloja voi esiintyä. Tässä vaiheessa olevat potilaat tarvitsevat täysipäiväistä apua.

Kuinka Parkinsonin tautia hoidetaan?

Suurin osa Parkinsonin tautiin käytettävistä hoidoista on tarkoitettu oireiden hallintaan. On olemassa muutamia lääkkeitä ja lisäravinteita, jotka parantavat dopamiinin tuotantoa aivoissa, mutta ne eivät paranna tautia – vähentävät vain vähäiseen dopamiiniin liittyvien oireiden vakavuutta.

Parkinsonin taudin hoitovaihtoehtoja ovat muun muassa:

• Amantadiini
• Antikolinergiset lääkkeet
• Masennuslääkkeet (SNRI-lääkkeet, SSRI-lääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet)
• Antioksidantti-lisä
• Aerobinen liikunta
• Kahvinjuonti
• COMT-estäjät
• Syvä aivojen stimulaatio
• Dopaminergiset lääkkeet (MAOI:t, amfetamiinit)
• Vähintään 8 tuntia unta joka yö
• Runsaskuituinen ruokavalio
• L-dopa-ravintolisä
• Meditaatio / jooga / taichi
• Toimintaterapia
• Probiootti-lisä
• Puheterapia

Kuinka CBD voi auttaa Parkinsonin taudin hoidossa?

On muutamia tapoja, joilla CBD lieventääParkinsonin taudin oireita. Ennen kuin pureudumme tähän yksityiskohtaisemmin, on tärkeää pitää mielessä se, että CBD (tai mikään muukaan) ei voi parantaa Parkinsonin tautia. CBD voi kuitenkin tehdä sairauden oireista helpommin hallittavia ja hidastaa taudin etenemistä joidenkin ihmisten kohdalla.

CBD tarjoaa seuraavat hyödyt Parkinsonin taudin hoitoon:

1. Alentaa tulehdusta

Aivojen tulehdus liittyy läheisesti Parkinsonin tautiin [6]. Kun aivojen dopamiinia tuottaviin neuroneihin tulee vaurioita, tulehdus pahenee vähitellen. Tulehduksen paheneminen nopeuttaa aivojen neurodegeneratiivisia prosesseja ja pahentaa siten sairautta.

Parkinsonin taudin syynä voi olla tulehdus, muttei välttämättä – vielä tätä ei tiedetä varmasti. Tiedämme kuitenkin sen, ettei tämäntyyppinen tulehdus missään nimessä paranna tilannetta. Siksi yksi tämän sairauden ensisijaisista hoidoista on pyrkiä alentamaan aivojen tulehdusta. Tämä auttaa neuroneja toipumaan ja voi hidastaa taudin etenemistä.

CBD on erityisen taitava käsittelemään aivojen tulehdusta, koska se säätelee useita keskeisiä toimintoja, jotka liittyvät tulehdusprosessiin [7].

Aivojen tulehdus on yksi tärkeimmistä Parkinsonin tautia ylläpitävistä tekijöistä [6].

2. Vähentää lihasten vapinaa

Lihasten vapina on yksi Parkinsonin taudin ensisijaisista oireista. Se vaikuttaa merkittävästi sairastuneiden elämänlaatuun.

CBD:n on osoitettu vähentävän lihasten vapinaa Parkinsonin taudin [8] ja muiden samantyyppisten neurodegeneratiivisten häiriöiden kuten multippeliskleroosin [9] ja Huntingtonin taudin [10] kohdalla.

3. Lievittää masennusta

Tutkimus viittaa siihen, että 45 % Parkinsonin tautiin sairastuneista kärsii myös masennuksesta [2, 3].

Yksi CBD:n tärkeimmistä eduista liittyykin juuri masennuksen hoitoon. Tärkein mekanismi, jonka kautta CBD lievittää masennuksen oireita, on sen kyky vähentää hermoston tulehdusta – tilaa, jota esiintyy myös monien Parkinson-potilaiden kohdalla ja joka on todennäköisesti syy siihen, että niin monet Parkinsonin tautia sairastavat kärsivät myös masennuksesta.

4. Helpottaa unensaantia ja parantaa sen laatua

Parkinsonin taudin yhteydessä esiintyy yleisesti unihäiriöitä [13].

Tähän on useita syitä, esimerkiksi:

1. Tahattomat lihasliikkeet unen aikana
2. Lihassupistukset aamuyön tunteina
3. Kivuliaat kouristukset yön aikana
4. Vapina ja vaikeus kääntyä sängyssä
5. Lääkkeiden sivuvaikutukset (esim. levodopan, muiden dopamiiniagonistien ja masennuslääkkeiden)
6. Hallusinaatiot
7. Aidontuntuiset unet

Unettomuus voi johtua myös muista oheissairauksista:

1. Masennus
2. Dementia
3. Paniikkikohtaukset ja ahdistuneisuus
4. Behavioraalinen REM-unihäiriö (REM-BD)
5. Levottomat jalat -oireyhtymä
6. Jaksottaiset jalkojen liikkeet

CBD on tunnettu lievästä rauhoittavasta vaikutuksestaan ​​[11]. CBD parantaa sekä unen laatua että määrää monissa kliinisissä tutkimuksissa [12].

Muut kannabinoidit, mukaan lukien CBG (kannabigeroli), toimivat lihasrelaksanttien tavoin, vaikuttaen korjaavasti joihinkin Parkinsonin tautiin liittyvän unettomuuden syihin [14].

5. Tukee dopamiinin tuotantoa

Parkinsonin taudin oireiden pääasiallinen syy on alhainen dopamiinin tuotanto aivoissa. Siksi yksi tehokkaan hoidon tärkeimmistä kohteista on aivojen dopamiinia tuottavat neuronit.

CBD:n on osoitettu parantavan dopamiinin tuotantoa ainakin yhdessä prekliinisessä tutkimuksessa [15]. Se toimii vasta äskettäin löydettyjen GPR6-reseptorien kautta, jotka sijaitsevat aivoissa samalla alueella, jossa dopamiinia valmistetaan [16].

Tämä on uusi ja erittäin tärkeä löytö. Parhaillaan on käynnissä uusia tutkimuksia näiden vaikutusten ymmärtämiseksi syvällisemmin.

Jos nämä havainnot osoittautuvat terapeuttisesti merkityksellisiksi tulevan tutkimuksen kautta, voimme odottaa, että CBD:stä tulee Parkinsonin taudin ensisijainen hoitovaihtoehto. Tässä vaiheessa tutkimus on yhä epävarma.

Mikä on suositeltu CBD-annos?

Vielä ei ole suoritettu tarpeeksi kliinisiä tutkimuksia juuri Parkinsonin taudin hoitoon sopivan annoksen määrittämiseksi, mutta CBD:n käyttöä on tutkittu paljon toisen samankaltaisen sairauden, multippeliskleroosin, hoidossa.

Multippeliskleroosin ja muiden neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimuksissa käytetään usein suuria CBD-annoksia hyötyjen aikaansaamiseksi. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että tarvitaan suurempi annos, jotta voidaan saavuttaa tutkimustulosten kaltainen hyöty.

Suosittelemme aloittamaan alla olevan kaavion matalan vahvuuden annoksella ja nostamaan sitä pikkuhiljaan korkeimpaan annokseen. Jos haittavaikutuksia ei ilmene, pitäydy tässä annoksessa.

Parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi CBD kannattaa sisällyttää pitkäaikaiseen hoitoon. Siksi on tärkeää löytää annos, joka sisältää suurimman mahdollisen CBD-määrän ilman sivuvaikutuksia.

Suositeltu annosvahvuus Parkinsonin taudin hoidossa: Korkea vahvuus

Päivittäiset CBD-annokset painon ja vahvuuden mukaan (mg)

Loppupäätelmät: CBD:n käyttö Parkinsonin taudin hoidossa

Parkinsonin tautiin ei ole parannuskeinoa. Suurin osa käytettävissä olevista hoitovaihtoehdoista, mukaan lukien CBD, on tarkoitettu hidastamaan taudin etenemistä ja hoitamaan oireita.

CBD on erinomainen vaihtoehto näihin molempiin tarkoituksiin; se lievittää monia yleisiä sivuvaikutuksia (unettomuus, masennus, ahdistus, lihasten vapina) ja saattaa hidastaa Parkinsonin taudin etenemistä.

On tärkeää keskustella lääkärin kanssa ennen CBD:n käyttöä ja varmistaa, ettei sillä ole negatiivisia yhteisvaikutuksia käytössä olevien lääkkeiden kanssa.

Useimmat Parkinson-potilaat nauttivat suuria annoksia pitkiä aikoja.

Parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi kannattaa valita korkean tehon ja täyden spektrin CBD-öljy, jotta pääset hyödyntämään myös muita kannabinoideja, kuten CBG:tä, joilla on omat etunsa Parkinsonin taudin oireiden suhteen.

Suosittelemme myös käyttämään ainoastaan korkealaatuisia CBD- ja hamppuöljyjä. Huonolaatuiset tuotteet voivat sisältää jäämiä raskasmetalleista tai torjunta-aineista, jotka voivat itse asiassa jopa pahentaa oireita.

Tee aina taustatutkimusta ennen CBD:n ostamista varmistaaksesi, että valitsemasi yritykset käyttävät korkealaatuista hamppua, jossa ei ole epäpuhtauksia.

Lähteet

1. Delaville, C., De Deurwaerdère, P., & Benazzouz, A. (2011). Noradrenaline and Parkinson’s disease. Frontiers in systems neuroscience, 5, 31.
2. Lemke, M. R. (2002). Effect of reboxetine on depression in Parkinson’s disease patients. The Journal of clinical psychiatry, 63(4), 300-304.
3. Lemke, M. R., Fuchs, G., Gemende, I., Herting, B., Oehlwein, C., Reichmann, H., … & Volkmann, J. (2004). Depression and Parkinson’s disease. Journal of Neurology, 251(6), vi24-vi27.
4. Jankovic, J., & Tolosa, E. (Eds.). (2007). Parkinson’s disease and movement disorders. Lippincott Williams & Wilkins.
5. Ozelius, L. J., Senthil, G., Saunders-Pullman, R., Ohmann, E., Deligtisch, A., Tagliati, M., … & Lipton, R. B. (2006). LRRK2 G2019S as a cause of Parkinson’s disease in Ashkenazi Jews. New England Journal of Medicine, 354(4), 424-425.
6. Hirsch, E. C., & Hunot, S. (2009). Neuroinflammation in Parkinson’s disease: a target for neuroprotection?. The Lancet Neurology, 8(4), 382-397.
7. Baker, D., Jackson, S. J., & Pryce, G. (2007). Cannabinoid control of neuroinflammation related to multiple sclerosis. British journal of pharmacology, 152(5), 649-654.
8. Kluger, B., Triolo, P., Jones, W., & Jankovic, J. (2015). The therapeutic potential of cannabinoids for movement disorders. Movement disorders, 30(3), 313-327.
9. Malfitano, A. M., Proto, M. C., & Bifulco, M. (2008). Cannabinoids in the management of spasticity associated with multiple sclerosis. Neuropsychiatric disease and treatment, 4(5), 847.
10. Dowie, M. J., Howard, M. L., Nicholson, L. F. B., Faull, R. L. M., Hannan, A. J., & Glass, M. (2010). Behavioural and molecular consequences of chronic cannabinoid treatment in Huntington’s disease transgenic mice. Neuroscience, 170(1), 324-336.
11. Crippa, J. A., Guimarães, F. S., Campos, A. C., & Zuardi, A. W. (2018). Translational Investigation of the Therapeutic Potential of Cannabidiol (CBD): Toward a New Age. Frontiers in Immunology, 9. https://doi.org/10.3389/FIMMU.2018.02009
12. Russo, E. B., Guy, G. W., & Robson, P. J. (2007, August 1). Cannabis, pain, and sleep: Lessons from therapeutic clinical trials of sativexρ, a cannabis-based medicine. Chemistry and Biodiversity. Wiley-Blackwell. https://doi.org/10.1002/cbdv.200790150
13. Sleep disorders in Parkinson’s disease: Diagnosis and management. Ann Indian Acad Neurol. 2011;14(Suppl 1):S18-20.
14. Evans, F. J. (1991). Cannabinoids: the separation of central from peripheral effects on a structural basis. Planta medica, 57(S 1), S60-S67.
15. Morales, P., Isawi, I., & Reggio, P. H. (2018). Towards a better understanding of the cannabinoid-related orphan receptors GPR3, GPR6, and GPR12. Drug metabolism reviews, 50(1), 74-93.
16. Laun, A. S., & Song, Z. H. (2017). GPR3 and GPR6, novel molecular targets for cannabidiol. Biochemical and biophysical research communications, 490(1), 17-21.