Yhteenveto: CBD astman hoidossa

Astma on hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, joka johtaa hengitysvaikeuksiin. Vakavuudesta riippuen astma voi alentaa siitä kärsivien elämänlaatua. Vakavimmillaan se voi johtaa jopa kuolemaan.

Allergioiden aiheuttama astma on erityisen vaarallinen, sillä se johtaa liialliseen liman muodostumiseen keuhkoissa, mikä puolestaan estää ilman pääsyn keuhkoihin.

CBD ja muut fytokannabinoidit vähentävät astman vakavuutta eri tavoin.

CBD:n vaikutukset astmaan:

• Ehkäisee sekä allergiseen että ei-allergiseen astmaan liittyvää tulehdusreaktiota
• Vastustaa immuunisolujen siirtymistä hengitysteiden tulehtuneeseen kudokseen
• Lievittää liitännäissairauksien oireita, kuten unettomuutta, ahdistusta ja mielialahäiriöitä
• Rentouttaa hengitysteiden ja rintakehän lihaksia astman oireiden vähentämiseksi

Muut kannabinoidit, kuten THC, tarjoavat suuren hyödyn astman hoidossa. Seuraavaksi esitellään joitakin THC:n vaikutuksia astmaan:

• Rentouttaa hengitysteitä, jolloin hapen virtaus paranee (keuhkoputkia laajentava aine)
• Vähentää useita astmaan liittyviä tulehduksellisia merkkiaineita
• Rentouttaa hengitysteiden ja rintakehän lihaksia vähentäen oireita

Vinkkejä, joiden avulla saat kaiken irti CBD:stä ja kannabisuutteista astman hoidossa:

1. Ota aina yhteyttä lääkäriisi ennen kuin käytät CBD:tä astman hoidossa
2. Jos astman oireet muuttuvat vakaviksi, on tärkeää, ettet luota CBD:hen niiden lievittämisessä. Ota aina yhteys lääkäriin hätätilanteessa
3. Aloita hyvin pienellä CBD-annoksella ja nosta annosta vähitellen varmistaaksesi, että et ole allerginen millekään CBD-tuotteen ainesosalle.
4. Käytä CBD:tä aina muiden hoitomuotojen rinnalla, esimerkiksi ruokavalion ja elämäntapojen muutokset
5. Jos käytät CBD:tä lapselle, ota aina yhteyttä lastenlääkäriin ennen CBD-lisän aloittamista ja käytä vain CBD-uutteita, jotka on valmistettu pelkästä isolaatista.
6. Käytä vain suun kautta annosteltavaa CBD:tä – vältä CBD-annoksen ottamista polttamalla tai höyrystimen kautta.

Mikä astma on?

Astma on sairaus, johon liittyy keuhkoihin johtavien hengitysteiden tulehdus, joka aiheuttaa hengitysvaikeuksia.

Astman oireet voivat vakavuudeltaan mitä tahansa lievästä hengenvaaralliseen. Astma voi olla läsnä koko ajan tai esiintyä satunnaisina astmakohtauksina laukaiseville tekijöille – kuten liikunnalle tai allergeeneille – altistumisen yhteydessä.

Allergista astmaa pidetään atooppisena sairautena – siihen yhdistyy muita allergiaan liittyviä oireita kuten ihottumaa ja ruoka-aineallergioita.

Atooppiset henkilöt ovat usein yliherkkiä monille ympäristössä ja ruoassa esiintyville yhdisteille. Se on yleisintä länsimaissa, joissa jopa yksi viidestä ihmisestä kärsii oireista [4].

Astmaan ei ole parannuskeinoa. Hoidon tarkoituksena on alentaa kohtausten voimakkuutta ja esiintymistiheyttä sekä tunnistaa ja poistaa laukaisevat tekijät.

Astmakohtaukset

Astmakohtaukset ovat oireiden tilapäistä pahenemista. Useimmissa tapauksissa kohtauksen laukaisee jokin – esimerkiksi pöly, tupakansavu, liikunta tai ruoka-aineallergiat.

Astmakohtauksen aikana hengitystiet tulehtuvat ja keuhkoputkiin mahtuvan ilman määrä vähenee, joten kehon tarvitseman hapen saaminen vaatii enemmän työtä.

Kohtaukset voivat kestää muutamasta sekunnista muutamaan päivään.

Astman oireita

• Hengenahdistus
• Hengityksen vinkuminen
• Puristava tunne rinnassa
• Krooninen yskä
• Väsymys
• Herääminen väsyneenä

Hälyttäviä merkkejä astmakohtauksen aikana

• Oireet ilmenevät nopeasti
• Kyvyttömyys puhua
• Raskas hengitys
• Vakava hengenahdistus
• Rintakehän äänet eivät kuulu
• Ei helpotusta inhalaattorista
• Siniset huulet

Vaikka kaikkeen astmaan liittyy hengitysteiden tulehdusta, astmaa on muutamaa eri tyyppiä sen syistä riippuen:

Mitä ovat astman eri tyypit?

1. Allerginen astma

Allergiat johtuvat immuunijärjestelmän reaktioista tiettyihin yhdisteisiin. Astmaoireita voi kehittyä samoista allergeeneista, jotka aiheuttavat nenä-, silmä- ja iho-oireita.

Kun altistumme näille yhdisteille, immuunijärjestelmä tunnistaa yhdisteet ja käynnistää hälytyksen. Syöttösoluina tunnetut erikoistuneet solut vapauttavat välittäjäaineita, kuten histamiinia, jotka aiheuttavat suurimman osan negatiivisista oireista.

Keuhkoihin johtavissa hengitysteissä on runsaasti näitä immuunisoluja – niiden tehtävänä on varmistaa, etteivät taudinaiheuttajat pääse keuhkoihin, joissa ne voisivat lisääntyä ja aiheuttaa sairastumista. Allergisen astmakohtauksen aikana nämä immuunisolut, joiden tehtävänä on pitää meidät turvassa, itse asiassa pahentavat tilannetta.

Syöttösoluista vapautunut histamiini saa hengitystiet täyttymään nesteellä ja sulkeutumaan.

2. Ei-allerginen (sisäsyntyinen) astma

Muut astman muodot voivat syntyä ilman syöttösolujen aktivoitumista allergisen reaktion aikana.

Keskushermosto ohjaa hengitysteitä. Esimerkiksi urheilun aikana keskushermosto laajentaa hengitysteitä, jotta keuhkoihin pääsee enemmän ilmaa, ja tarpeen loppuessa se taas supistaa hengitysteitä lämmönhukan minimoimiseksi ja varmistaakseen, että taudinaiheuttajia pääsee keuhkoihin mahdollisimman vähän.

Joissakin tapauksissa ei-allergisen astman syy löytyy keskushermoston toimintahäiriöstä, joka johtaa hengitysteiden supistumiseen. Lääkkeet tai liikunta voivat aiheuttaa tämänkaltaisen astman.

Ei-allergisen (sisäsyntyisen) astman syitä:

• Aspiriinin aiheuttama astma
• Astma, johon liittyy kiinteä ilmavirtauksen estyminen
• Liikunnan aiheuttama astma
• Astman yskämuoto
• Ammatillinen astma
• Yöaikainen astma
• Astma ja liikalihavuus

Yleisiä astmaa laukaisevia tekijöitä

• Lemmikkieläinten hilse
• Huumeet/lääkkeet
• Liikunta
• Vilustuminen/flunssa
• Sulfidit
• Savun hengittäminen
• Pöly
• Siitepöly
• Kylmä ilma
• Ilmassa olevat allergeenit
• Ruoassa olevat allergeenit

Astman vakavuuden mittaaminen

Lääkärit mittaavat usein astmaoireiden vakavuutta 4-vaiheisella asteikolla.

Vaihe 1: Ajankohtainen astma

Astman oireet ilmaantuvat alle kahtena päivänä viikossa eivätkä keskeytä päivittäistä toimintaa. Tähän tasoon liittyy yleensä oireiden lyhytaikaista pahenemista ja vain harvoin yöllisiä oireita.

Vaihe 2: Lievä jatkuva astma

Oireet ilmenevät yli kahtena päivää viikossa, mutta häiritsevät normaalia toimintaa vain hieman. Tämän tasoinen astma voi aiheuttaa, mutta ei välttämättä aiheuta satunnaisia yöllisiä oireita.

Vaihe 3: Keskivaikea jatkuva astma

Oireet ilmenevät päivittäin ja häiritsevät päivittäistä toimintaa. Tämän tasoiseen astmaan liittyy oireiden pahenemista usein yöaikaan ja päiväsaikaan, ja se vaatii yleensä lääkkeitä oireiden hallitsemiseksi.

Vaihe 4: Vaikea jatkuva astma

Oireet ilmenevät koko päivän ajan ja saattavat häiritä voimakkaasti päivittäistä toimintaa. Tämän tasoisista oireista kärsivillä astmaatikoilla on usein vaikeuksia fyysisissä aktiviteeteissa, ja he kärsivät oireiden pahenemisesta usein yöaikaan.

Astman hoitovaihtoehdot

• Kortikosteroidit
• Adrenergisten reseptorien agonistit (Salbutamoli)
• Antikolinergiset lääkkeet (ipratropiumbromidi)
• Epinefriini
• Leukotrieenireseptorien antagonistit
• Syöttösolujen tasapainottajat

Ohje CBD:n käyttöön astman hoidossa

Astman takana voi olla monia eri syitä, mutta oireiden taustalla oleva syy on sama – tulehdus ja liiallinen limantuotanto keuhkoihin johtavissa hengitysteissä.

Siksi hoito on samanlainen astman eri tyypeissä – ja yksi ensisijaisista hoitovaihtoehdoista on tulehdusta alentavat yhdisteet. CBD on erityisen vahva tulehduksen vastainen aine, jolla on myönteisiä vaikutuksia useisiin erityyppisiin tulehduksiin.

Tähän mennessä ei ole tehty kliinisiä tutkimuksia CBD:n vaikutuksista astmapotilaisiin, jotta voitaisiin vahvistaa CBD:n todellisten hyötyjen laajuus oikeiden potilaiden hoidossa, mutta on kuitenkin tehty paljon tutkimuksia, joissa korostetaan erityisiä astmakohtausten säätelyyn vaikuttavia tulehdusviestimiä, joiden toimintaa CBD estää (lisää tästä seuraavassa osiossa).

CBD on lupaava lisä astman takana olevien syiden vähentämiseen.

On tärkeää, että puhut lääkärisi kanssa ennen CBD:n käyttöä ja vältät kannabiksen polttamista tai höyryttelyä CBD:n annostelukeinona. Valitse sen sijaan muita CBD-muotoja – kuten kapseleita, öljyjä, tinktuuroita ja syötäviä tuotteita.

Mitä tutkimus kertoo?

Vuonna 2015 julkaistiin tulokset eläinkokeesta, jossa käytettiin rottia, joita hoidettiin kahden päivän ajan antamalla CBD:tä 5 mg/kg. Kun hoito oli päättynyt, tutkijat mittasivat eläinten tulehdusta. Kaikki tulehdukselliset markkerit IL-10:tä lukuun ottamatta vähenivät oleellisesti, mikä osoittaa, että CBD pystyi alentamaan astman oireisiin johtavia tulehdustekijöitä [3].

Allergisen reaktion aiheuttama astma sisältää erityisten immuunireaktiivisten solujen (Th2-sytokiinien) lisääntymistä [5]. Tutkimukset osoittavat, että CBD kohdistuu erityisesti moniin Th2-sytokiineihin, mukaan lukien IL-6, IL-2, TNF-a, IFN-c, IL-6, IL-12 ja IL-17 [6, 7].

Tämä tarkoittaa sitä, että CBD:n tulehdusta ehkäisevät vaikutukset toimivat useilla eri tasoilla tulehdusreaktiossa. Monitasoiset hoitomenetelmät, kuten tämä, ovat paljon tehokkaampia kuin hoidot, jotka keskittyvät vain yhteen tulehduksen osa-alueeseen.

Jopa tavanomaisissa hoidoissa käytetään useita eri hoitovaihtoehtoja, esimerkiksi steroideja sisältäviä inhalaattoreita (piiput) ja suun kautta annettavia lääkkeitä.

Mikä on suositeltu CBD-annos?

Oikean CBD-annoksen selvittäminen astman oireiden hoitoon käy yrityksen ja erehdyksen kautta. Tämä johtuu siitä, että jokainen reagoi CBD:hen eri tavalla.

Useimmat ihmiset ottavat keskivahvan tai vahvan annoksen CBD:tä saadakseen helpotusta oireisiinsa.

On kuitenkin järkevää aloittaa pienemmällä annoksella ja nostaa sitä asteittain ajan mittaan varmistaaksesi, ettei tuote aiheuta allergiaa – mikä voisi loppupeleissä pahentaa astman oireita.

Jos olet erityisen altis allergioille, on suositeltavaa viedä tämä askel hieman pidemmälle ja aloittaa asettamalla vähän öljyä tai tinktuuraa kämmenselälle. Jos mitään merkkejä allergiasta ei näy noin tunnin kuluttua, voit aloittaa ottamalla hyvin pienen määrän CBD-tuotetta suun kautta. Jos tunnin kuluttua ei näy sivuvaikutuksia tai allergiaa, voit aloittaa matalan vahvuuden annoksella.

Nosta annosta seuraavien päivien aikana vähitellen, kunnes havaitset helpotusta oireisiisi.

CBD-annoksen vahvuuden laskeminen painon mukaan

Päivittäiset CBD-annokset painon ja halutun vahvuuden mukaan (mg)

CBD:n mahdolliset sivuvaikutukset

Vaikka CBD on osoittautunut erittäin turvalliseksi monta kertaa, on tärkeää olla tietoinen sen mahdollisista sivuvaikutuksista. Kaikki ovat erilaisia ja se, mikä toimii yhdellä ihmisellä, ei aina toimi samalla tavalla toisella.

Seuraavassa joitakin CBD:n yleisimmistä sivuvaikutuksista:

• Ruokahaluttomuus
• Ripuli
• Uneliaisuus
• Suun kuivuminen
• Päänsärky
• Matala syke
• Rauhoittuminen

Lopullinen tuomio: CBD:n käyttö astman hoitoon

Vaikka astmaan on monia eri syitä, siihen liittyy aina tulehdus hengitysteissä – mikä vähentää keuhkoihin pääsevän ilman määrää.

CBD on hyödyllinen lisä astmaatikoille, koska sillä on kyky pysäyttää tulehdusta useilla tulehdusreaktion eri tasoilla.

Suosittelemme keskustelemaan CBD-lisästä lääkärisi kanssa ennen sen ottamista. On myös tärkeää varmistaa ennen suurempien annosten ottamista, että sinulla ei ole allergioita etkä koe haittavaikutuksia CBD:stä – aloita pienellä annoksella ja nosta sitä vähitellen ajan mittaan.

Lähteet

1. Vos, T., Allen, C., Arora, M., Barber, R. M., Bhutta, Z. A., Brown, A., … & Coggeshall, M. (2016). Global, regional, and national incidence, prevalence, and years lived with disability for 310 diseases and injuries, 1990–2015: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2015. The Lancet, 388(10053), 1545-1602.
2. Lozano, R., Naghavi, M., Foreman, K., Lim, S., Shibuya, K., Aboyans, V., … & AlMazroa, M. A. (2012). Global and regional mortality from 235 causes of death for 20 age groups in 1990 and 2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. The lancet, 380(9859), 2095-2128.
3. Vuolo, F., Petronilho, F., Sonai, B., Ritter, C., Hallak, J. E., Zuardi, A. W., … & Dal-Pizzol, F. (2015). Evaluation of serum cytokines levels and the role of cannabidiol treatment in animal model of asthma. Mediators of inflammation, 2015.
4. Laughter, D., Istvan, J. A., Tofte, S. J., & Hanifin, J. M. (2000). The prevalence of atopic dermatitis in Oregon schoolchildren. Journal of the American Academy of Dermatology, 43(4), 649-655.
5. Holgate, S. T. (2008). Pathogenesis of asthma. Clinical & Experimental Allergy, 38(6), 872-897.
6. Burstein, S. (2015). Cannabidiol (CBD) and its analogs: a review of their effects on inflammation. Bioorganic & medicinal chemistry, 23(7), 1377-1385.
7. Hegde, V. L., Nagarkatti, P. S., & Nagarkatti, M. (2011). Role of myeloid-derived suppressor cells in amelioration of experimental autoimmune hepatitis following activation of TRPV1 receptors by cannabidiol. PloS one, 6(4), e18281.